Yhä syvenevään brexit-kaaokseen ajautuneessa Britanniassa on ainakin yksi taho, joka hyötyy yhä kiharaisemmaksi muuttuvasta EU-eron käsittelystä. Britannian yleisradioyhtiön BBC Parliament -televisiokanava on saanut enemmän katsojia kuin kertaakaan yli 20 vuoden lähetyshistoriansa aikana, uutisoi muun muassa Radio Times -lehti.
Tiistaina kanavaa katsoi peräti 1,5 miljoonaa ihmistä, mikä on uusi päiväkohtainen ennätys.
Pitkin kuluvaa vuotta kanava on kertonut kasvavista katselijamääristä. Esimerkiksi heinäkuussa BBC raportoi suoria lähetyksiä parlamentin istunnoista lähettävän kanavan lisänneen katsojamääräänsä ainoana yhtiön kanavista.
Alkuvuodesta BBC Parliament puolestaan haali enemmän katsojia kuin tosi-tv-ohjelmiin nykyisin keskittyvä MTV-kanava, raportoi The Guardian tammikuussa. Tuolloin BBC Parliamentin päiväkohtainen katsojamäärä oli 293 000 ja MTV:n 251 000.
The Guardian -lehdessä parlamentaarikkojen edesottamuksia seuraavaa lähetysvirtaa verrataankin Big Brother -ohjelmaan ja reaaliajassa edenneeseen 24-jännityssarjaan.
– BBC Parliament muistuttaa yhä suuremmassa määrin tositelevisiota. Se on kuin Big Brotherin livestriimaus, kirjoittaa tv-kriitikko Stuart Heritage The Guardianissa.
BBC Parliament -kanavalle kasvavat katsojaluvut ovat elintärkeitä, sillä vielä viime vuonna kanavaa uhkasivat suuret leikkaukset.
Punkalaitumella mökkitontiltaan häädetty Esko Huhta jäi ilman korvauksia kiinteistön kauppaa koskevassa poikkeuksellisessa oikeuskiistassa.
Huhta joutui kesäkuussa tyhjentämään tontin sille rakentamistaan ja siirtämistään rakennuksista, koska hän ei omistanutkaan ostamaansa tonttia. Kiinteistölle oli ilmestynyt toinen omistaja vuosikymmenten takaa.
Tuhannen neliömetrin tontilla oli mökki, sauna ja varastoja. Huhta vaati oikeudessa kiinteistön myyjältä 55 000 euron korvauksia.
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi Huhdan vaatimuksen kiinteistön arvoa korottaneista ja kiinteistöön laitetuista kustannuksista.
Samalla oikeus purki kiinteistöä koskevan kaupan ja määräsi myyjän palauttamaan Huhdalle 500 euron kauppahinnan korkoineen.
Huhta on pettynyt ja haluaa valittaa tuomiosta.
– Miten ihmiselle voi tehdä tällaista? Huhta kysyy.
Huhdan mukaan omistussotku on vienyt hänen terveytensä ja tuomio pahentaa terveydentilaa entisestään.
Huhta aikoo vaatia korvauksia myös kunnalta ja kaupanvahvistajalta.
Oikeus: Huhta otti riskin
Oikeuden mukaan Huhta ei saa korvauksia, koska hän alkoi rakentaa kiinteistölle ennen kuin hänellä oli lainhuuto kiinteistöön ja ennen kuin rakennusluvan ehdot täyttyivät.
Oikeus katsoo, että Huhta on ottanut riskin siitä, että hänelle ei myönnetäkään lainhuutoa ja hän menettää kiinteistön jollekin toiselle.
Huhta ihmettelee oikeuden perusteluja. Huhta sanoo, että hän oli saanut Punkalaitumen kunnalta luvan aloittaa rakennustyöt ja että lainhuudon hakemiseen oli aikaa puoli vuotta.
Myyjä, vuonna 1937 syntynyt maatalon emäntä, ja hänen asioitaan omistuskiistassa hoitava tyttärensä eivät ole halunneet tulla nimellään julki asian käsittelyssä.
Myyjän asianajaja Heikki Rantanen sanoo, että tuomio on sellainen kuin he toivoivat.
Rantanen kertoo, että myyjä myönsi oikeudessa, että kaupan purkamisen edellytykset täyttyvät. Myyjä on valmis palauttamaan 500 euron kauppasumman Huhdalle.
Toinen omistaja haki lainhuudon viime hetkellä
Ratkaiseva seikka koko sopan syntymisessä on se, että Huhta ei tarkastanut kiinteistön lainhuutoa juuri ennen kaupantekoa. Tämän vuoksi häneltä jäi huomaamatta, että myyjä ei ollutkaan kaupanteon hetkellä tontin omistaja.
Huhta teki kaupat kiinteistöstä 7.7.2015. Lainhuutotodistus oli tulostettu 10.6.2015. Tässä välissä Oy Pro Ictus Ab -niminen yritys kuitenkin haki lainhuudon kiinteistöön, jonka se oli ostanut jo 20 vuotta aiemmin.
Tämän vuoksi kiinteistön omistus ei voinut kaupanteossa siirtyä myyjältä Huhdalle.
Huhta kuvitteli kuitenkin kaiken olevan kunnossa muun muassa siksi, että Punkalaitumen rakennusvalvonta näytti vihreää valoa rakennusluvan saamiselle. Rakennusvalvonnallakaan ei ollut tietoa toisesta omistajasta.
Huhta haki rakennuslupaa 4.6.2015 ja rakennuslupa myönnettiinkin lopulta 3.9.2015.
Oikeusjutut veivät yöunet
Joulukuussa 2015 mökki oli jo rakennettu, kun Esko Huhdan maailma mullistui. Punkalaitumen kunta kehotti keskeyttämään rakennustyöt omistusoikeuden selvittämisen ajaksi. Pro Ictus oli ilmoittanut kunnalle, että se omistaa kiinteistön.
Alkoi yöunet vienyt oikeudenkäyntien sarja, jonka lopputuloksena Huhta joutui tyhjentämään tontin tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Omistussotkun siemenet kylvettiin jo vuonna 1995. Silloin Pro Ictus teki kaupat kiinteistöstä. Yritys ei kuitenkaan hakenut kiinteistölle lainhuutoa kaupan jälkeen.
Lainhuuto oli hakematta vuosikausia, kunnes myyjä vuonna 2011 haki lainhuutoa yli kymmenen vuotta aiemmin myymäänsä tonttiin. Maanmittauslaitos myönsi lainhuudon, koska sillä ei ollut tietoa siitä, että kiinteistö oli aikaisemmin myyty eteenpäin.
Kun Huhta osti tontin vuonna 2015, myyjä siis myi saman tontin jo toiseen kertaan.
Kesäkuussa Yle kysyi Pro Ictusilta, miksi yritys haki lainhuutoa vuonna 1995 tehtyyn kauppaan vasta kesällä 2015. Yrityksen edustaja Börje Juhani Heikkilä vastasi näin:
– Vastataan vastakysymyksellä, että entäpä jos emme olisi olleet ajoissa asialla niin olisi kaupan myyjän kaksoisluovutus/petos jäänyt silleensä.
Huhta valmistelee uutta tonttikauppaa
Häädön hetkellä Huhdalle ilmestyi yllättävä auttaja. Huhta sai siirtää rakennukset paikallisen maanviljelijän Ilkka Mäkelän omistamalle tontille. Huhta ei tuntenut Mäkelää ennestään.
– Ihan itku tuli, kun on tällaisia ihmisiä, Huhta sanoo.
Mäkelän tontilla oli jo ennestään mökki, jossa Huhta asuu nyt vuokralla.
Huhta kertoo, että aikoo ostaa tontin Mäkelältä. Rakennuslupa tontille on jo kiikarissa.
Ylitorniolla tapahtuneen juna-ampumisen tutkinnassa on paljastunut, että laukauksia on ilmeisesti ammuttu paitsi junaa kohti, myös valtatie 21:n suuntaan. Poliisi kertoo tiedotteessaan, että pohjoisen suuntaan matkalla olleen auton tuulilasiin tuli kaksi osumaa ja ikkunaan jäi jälki.
Tapaus sattui Ylitornion ja Pellon välisellä tieosuudella tiistaina iltapäivällä. Autossa olleet henkilöt eivät osanneet kertoa tarkkaa tapahtumapaikkaa. Muuta liikennettä tapahtumapaikalla ei tuolloin ollut.
Ylitorniolla tiistai-iltana etelään matkalla olleen matkustajajunan kahteen vaunuun tuli osumia, kun junaa kohti ammuttiin. Poliisi pitää todennäköisenä, että junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.
Poliisi kertoi torstaina pitävänsä mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.
Poliisin mukaan todistajien puhutteluissa on käynyt ilmi, että juna-ampumisen tapahtumapaikka voi olla Aavasaksanvaaran kohdalla ennen Raanujärventien kohtaa pohjoisen suunnasta tultaessa.
Asiaa tutkiva Lapin poliisilaitos kiittää aiemmista havainnoista, mutta kaipaa edelleen havaintoja tapahtumista puhelinnumeroon 0295466458 tai 0295466229. Havaintoja voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.
Laki antaa kirjeille ja sähköiselle viestinnälle vahvan yksityisyyden suojan, jota ei lähtökohtaisesti saa rikkoa. Esimerkiksi perheiden sisällä ja työpaikoilla tapahtuvaan viestintään liittyy kuitenkin poikkeuksia, joissa toisen ihmisen viestinnän yksityisyyteen saa kajota.
Yle kertoi aiemmin kolmesta oikeusjutusta, jossa perheenjäsenen uteliaisuus oli tullut lopulta kalliiksi, kun hänet oli tuomittu viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.
Pyysimme tietosuojan ja viestintäoikeuden asiantuntijoita ratkaisemaan viisi esimerkkitapausta arkielämästä. Suurin osa esimerkeistä pohjautuu todellisiin oikeustapauksiin viestintäsalaisuudesta. Esimerkkejä on kuitenkin muokattu, jotta ne vastaisivat paremmin lukijoiden arkitilanteita.
Kysymyksiin vastasivat tietosuojaan erikoistunut asianajaja Eija Warma-Lehtinen asianajotoimisto Castrén & Snellmanista ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta.
Kysymys:Posti toi minulle naapurille kuuluvan kirjeen. Avasin kirjeen, koska halusin nähdä, onko kirje tärkeä vai voiko sen heittää roskiin. Minusta se ei ole minun vikani, jos kirje on tuotu minulle. Voinko joutua tästä oikeuteen?
Vastaus: Toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin avaaminen oikeudettomasti on rangaistava teko. Oikeudettomuus tarkoittaa, että kirjeen vastaanottaja tai lähettäjä ei ole antanut lupaa avaamiseen eikä avaaminen perustu laissa säädettyyn oikeuteen.
Kuten suurin osa muistakin rikoksista, tämäkin teko on rangaistava tahallisena. Vahingossa kirjeen avaaminen ei ole rikos, jos pyrkii minimoimaan avaamisen vaikutukset, eikä levitä tietoa eteenpäin. Tässä esimerkissä teko on tahallinen, joten jos kirjeen oikea saaja haluaa tehdä rikosilmoituksen, se on mahdollista ja voi johtaa oikeudenkäyntiin.
Vaikka lain suoja koskee myös sähköistä viestintää, oikeuteen asti päätyneissä viestintäsalaisuuden loukkauksissa kyse on yleisimmin kirjeiden avaamisesta. Tyypillisessä tapauksessa toisten kirjeitä avataan henkilötietojen toivossa. Osalla verkkokaupoista ja luottoyhtiöistä on niin heikko tietoturva, että esimerkiksi pelkällä toisen ihmisen henkilötunnuksella ja osoitteella voi tilata tavaraa luvatta.
Kysymys:Kahdeksasluokkalainen lapseni ei suostu kertomaan, kenen kanssa hän viestittelee netissä. Olen huolissani: entä jos hänen nettituttavuutensa on joku saalistaja? Saanko lukea hänen Insta-tilinsä viestit vaikka väkisin?
Vastaus: Luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat myös lapselle. Huoltajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia lapsesta (tai muusta holhottavasta), mikä antaa oikeuden ja joskus jopa velvollisuuden puuttua viestinnän suojaan.
Turun hovioikeuden toissavuotisessa ratkaisussa luonnehditaan hyväksyttäviksi syiksi muun muassa aiheellinen epäily lapsen huumeidenkäytöstä tai sekaantumisesta "moraalittomasti sopimattomiin julkaisuihin".
Lapsen kehitystasolla on luonnollisesti väliä. 7-vuotiaan lapsen tapauksessa aikuisella on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet puuttua lapsen sosiaalisen median käyttöön kuin 17-vuotiaan lapsen tapauksessa. Lapsen viestintäsalaisuutta on käsitelty laajemmin tässä vuonna 2017 julkaistussa Ylen jutussa.
Esimerkkitapauksen ongelmaa ei olisi ehkä syntynytkään, jos sosiaalisen median käyttö olisi perheessä avoimempaa. Netissä tapahtuvista seksuaalirikoksista keskustelemiseen lapsen kanssa annetaan neuvoja esimerkiksi tässä Ylen vuorovaikutteisessa jutussa.
Kysymys:Puolisoni oli unohtanut kirjautua ulos Facebook-tililtään perheemme yhteisellä tietokoneella. Kun huomasin hänen saaneen viestin vieraalta naiselta, avasin viestiketjun. Teinkö väärin? Haluan vain varmistua, että puolisoni on uskollinen.
Vastaus: Vahinko tai huolimattomuus eivät riitä syiksi lukea toisen ihmisen sosiaalisen median yksityisviestejä ilman lupaa. Lukitulle kännykän näytölle ponnahtava viesti on eri juttu – silloin viestin on voinut lukea luvatta, mutta ei tieten tahtoen. Fiksuinta on sopia kumppanin kanssa, missä viestinnän yksityisyyden raja parisuhteessa menee.
Kysymys:Epäilen, että palkkaamani työntekijä vuotaa liikesalaisuuksia kilpailevalle yritykselle. Saanko tarkistaa hänen sähköpostinsa, jotta voin selvittää, onko epäily aiheellinen?
Vastaus: Suomessa työntekijän viestintäsalaisuus on useimpia muita maita vahvempi, eikä työnantaja saa lähtökohtaisesti lukea alaisensa sähköposteja. Tietyissä tilanteissa työnantajalle on kuitenkin kirjattu lakiin mahdollisuus rikkoa viestintäsalaisuus.
Poikkeustilanteita voi tulla esimerkiksi työntekijän sairastumisen tai loman yhteydessä. Olennaista on, että tilanteet ovat yrityksen toiminnalle tärkeitä ja asiat kiireellisiä. Esimerkiksi tyytymättömyys työntekijän toimintaan ei riitä syyksi.
Epäily liikesalaisuuden vuotamisesta ei myöskään anna työnantajalle oikeutta tarkistaa työntekijän sähköposteja. Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa epäilynsä poliisille, jolla on oikeus käydä tarvittaessa läpi epäillyn työntekijän sähköposteja.
Työntekijä voi myös antaa suostumuksensa työsähköpostinsa lukemiseen. Lisäksi yritys on voinut kohutun Lex Nokian jälkeen saada oikeuden tarkastella työntekijöiden sähköpostiliikennettä esimerkiksi juuri liikesalaisuuksien vuotamisen varalta. Oikeus koskee kuitenkin vain viestitietojen, kuten lähettäjän ip-osoitteen ja vastaanottajan selvittämistä ja vaatii ennakkoilmoituksen tietosuojavaltuutetulle.
Kysymys:Sain mielestäni asiattoman vastauksen, kun valitin eräälle yritykselle saamastani huonosta palvelusta. Julkaisin saamastani sähköpostista kuvakaappauksen Twitterissä, jotta muutkin näkisivät, miten törkeästi yritys käsittelee asiakaspalautetta. Nyt yritys uhkaa haastaa minut oikeuteen. Olenko rikkonut lakia?
Vastaus: Lähtökohtaisesti kummallakin osapuolella on oikeus tehdä viestillä, mitä haluaa. Yrityksellä ei myöskään ole samankaltaista luottamuksellisen viestinnän suojaa kuin yksityisellä ihmisellä.
Jos kuvakaappaus on totuudenmukainen eikä julkaisussa ole mitään loukkaavaa, haasteella pelottelu on turhaa. Julkaistavalla viestillä, saatesanoilla ja asiayhteydellä on kuitenkin väliä: joissakin tapauksissa julkaisija saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Antti Rinteen (sd.) hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerinä aloittanut, perhevapaalla oleva keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoi Ylelle, että hän ei aio hakea puolueen puheenjohtajuutta vuoden 2020 puoluekokouksessa Vantaalla.
Saarikko on joutunut mediassa kovaan ryöpytykseen ilmoitettuaan aiemmin tällä viikolla kannattavansa puheenjohtajaksi nykyistä puolustusministeriä, Antti Kaikkosta (kesk). Hänen tukensa motiiveja on kyseenalaistettu ja lehtien mukaan hän on esimerkiksi yrittänyt pedata Kaikkosta tukemalla “omaa vaikutusvaltaansa keskustassa”.
Tänään Yle Radio 1:n Ykkösaamussa pitkäaikainen keskustalainen ja entinen ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa pohti Saarikon tuen motiiveja. Hän totesi Saarikolla “olevan poliittisia tavoitteita".
– Arvelen, että hän saattaa ajatella tulevansa varsin nopeasti takaisin esille. Varsinkin, kun puolue on näin vaikeassa tilanteessa ja kannatuksen nostaminen on elinehto, niin emme voi odotella aikaa, jolloin hän tulisi takaisin.
Isohookana-Asunmaa myös totesi Saarikon ulostulon olleen pitkään keskustassa toimineille, erityisesti naisille, shokki. Hänen mukaansa keskustaa on leimannut pitkään “yhden vahvan naisen aikakausi”.
– Onneksi meillä on puolueessa nyt monia vahvoja naisia. Tässä tilanteessa tarvitaan naisten keskinäistä solidaarisuutta, se on todella tärkeää tulevaa menestystä ajatellen, Isohookana-Asunmaa toteaa.
Saarikko kertoo, ettei hän osannut arvata hänen ulostulonsa johtavan tällaiseen keskusteluun tuen motiiveista. Saarikon mukaan “siellä täällä hyppii salaliittosammakoita”, ja tilanne vaatii selventämistä.
– Vaikka tuemme (Isohookana-Asunmaan kanssa) eri henkilöitä, uskon meidän kaikkien haluavan puolueen parasta.
Saarikon mukaan hän sitoutuu tukemaan tulevaa puheenjohtajaa, Kaikkosta tai elinkeinoministeri Katri Kulmunia (kesk.), parhaansa mukaan.
– En halua, että minusta jää lymyilevää varjoa uudelle puheenjohtajalle. Siksi haluan tehdä selväksi, että minä en aio asettua ehdokkaaksi puheenjohtajakilpailuun Vantaan puoluekokouksessa kesällä 2020.
Kun Juha Sipilä kertoi luopuvansa keskustan puheenjohtajan paikalta, Saarikkoa pidettiin tulevan puheenjohtajakilpailun ennakkosuosikkina. Saarikko jättäytyi pois puheenjohtajakilpailusta perhesyihin vedoten.
"Puheenjohtajakilpailu ei ole sukupuolikysymys"
Saarikon mukaan keskustalla ei ole naiskysymyksessä sellaista todistustaakkaa kuin esimerkiksi kokoomuksella, koska keskustalla on ollut nainen puheenjohtajana kahteen kertaan.
– Mies keskustan puheenjohtajana ei heikennä naisten asemaa puolueessa, Saarikko pohtii.
Hän kannattaa Kaikkosta, koska kokee hänen olevan kokenut, aikaansaava ja sovitteleva yhteistyöpoliitikko. Saarikko toteaa häntä harmittavan, miten paljon politiikassa on tänä päivänä tahallista ja tahatonta väärinymmärtämistä.
– Omaa ehdokasta saa kehua julkisesti ilman, että se tarkoittiaisi minun olevan toista ehdokasta vastaan.
Saarikon mukaan tällä hetkellä keskustalle olisi parasta saada pitkäaikainen puheenjohtaja. Tämä on viesti, jota hän on omien sanojensa mukaan tuonut esille jo toukokuusta lähtien.
Hänen mukaansa keskustan tuleva puheenjohtaja ansaitsee koko puolueväen tuen. Sekä voittajalla että häviäjällä on Saarikon mukaan suuri vastuu esimerkiksi kannatuksen nostamisessa.
– Tuleva puheenjohtaja ansaitsee koko puoluekentän tuen. Olen itse käytettävissä ja valmis tekemään kaikkeni tukeakseni tulevaa puheenjohtajaa niissä tilanteissa, joissa hän apuani toivoo.
Keskustan on sanottu olevan historiansa vaikeimmassa kohdassa. Ylen tuoreen kannatuskyselyn mukaan keskustaa kannattaa tällä hetkellä 11.6% suomalaisista.
Vaikka kannatuslukemat ovat historiallisen alhaiset, Saarikko näkee keskustan kiinnostavan edelleen niin ihmisiä kuin mediaa. Tästä kertoo esimerkiksi viime viikkojen spekulaatiot ja laaja keskustelu puolueen puheenjohtajakilpailusta.
– Vaikka gallupeissa kannatus on notkahtanut, puolue kiinnostaa ja puhuttaa edelleen. Se on puolueemme vahvuus, Saarikko kiteyttää.
Tamperelainen koodaaja Tuomas Salo, 40, väsyi vajaat neljä vuotta sitten VR:n hitaisiin verkkosivuihin. Jos junasta halusi valita paikan, sen valitseminen kesti ja kesti.
Salo käy välillä Helsingissä työmatkalla ja menee mieluiten junalla.
VR:n verkkokaupan hitaus liittyi vanhentuneeseen Flash-tekniikkaan, jota ilman paikkaa ei saanut varattua. Tekniikkaa pidetään yleisesti myös tietoturvan kannalta ongelmallisena.
Salo ei jäänyt vain voivottelemaan.
– Koodaan työkseni ja harrastuksekseni. Ajattelin kokeilla, pystynkö koodaamaan tähän paremman ratkaisun, Salo sanoo Ylelle.
VR:n aiemmassa verkkokaupassa ladattiin yksi vaunu kerrallaan, joten paikan valitseminen kesti ja kesti.
Tuomas Salon koodissa koko juna esitetään kerralla, minkä takia vaunusta toiseen on nopea selata.
Kuinka kauan koodaaminen kesti?
– Harrastuksessa ei lasketa työtunteja, mutta useamman viikon työtunnit siihen meni. Se oli tosi hauskaa hommaa.
Greenpeace ei voi ottaa vastaan VR:n rahaa
Salo jakoi työnsä avoimena lähdekoodina kaikkien käytettäväksi vajaat neljä vuotta sitten. Hän vinkkasi ratkaisusta silloin myös VR:lle, mutta junayhtiö ei tarttunut siihen silloin. VR kertoi, että heillä on uudistus tekeillä.
Tuomas Salo piti epätodennäköisenä, että VR ottaisi hänen koodinsa käyttöön. Tänä syksynä junayhtiön mieli kuitenkin muuttui.
Toisen ihmisen puhelimen tutkimisesta luvatta voi saada tuntuvat sakot. Poliisi saa joka vuosi tutkittavaksi satoja tapauksia, joissa rikosnimikkeenä on viestintäsalaisuuden loukkaus.
Kysymys on samasta asiasta kuin pitkään laissa ollut kirjesalaisuus. Nykyään sama laki suojaa kirjeiden lisäksi myös sähköistä viestintää: sähköposteja, puheluita, tekstiviestejä, sosiaalisen median yksityisviestejä ja jopa verkkoselailutietoja. Luottamuksellisen viestinnän suoja on siis tavallaan laajempi kuin ennen.
Ylen tilaamista oikeuden ratkaisuista selviää, että teon rangaistavuus on tullut joissakin tapauksessa yllätyksenä tuomitulle. Mutta se mikä tekijöille on uteliaisuutta, on uhrille usein ahdistavaa yksityisyyteen kajoamista.
Viestintäsalaisuuden loukkauksesta rapsahtaa yleensä sakkoja sekä 200–800 euron korvaukset uhrille. Törkeimmissä tapauksissa tekijä voi saada jopa kolmen vuoden vankeusrangaistuksen.
Tässä jutussa voit lukea kolmesta tapauksesta viime vuosilta. Niissä on kyse rikoslain mukaisista rikoksista – viestinnän luottamuksellisuuden rikkominen voi olla epäkohteliasta tai loukkaavaa silloinkin, kun se ei ole laitonta.
1. Ex-miehen lahja olikin Troijan hevonen
Se alkoi lahjoitetusta älypuhelimesta. Naisen entinen puoliso oli antanut hänelle uuden kännykän, joka oli vieläpä asennettu käyttövalmiiksi.
Puhelimen uusi omistaja tuskin epäili mitään. Jälkeenpäin hän sanoi tosin huomanneensa, että kännykkä oli kuumentunut oudosti iltaisin ja öisin.
Puoli vuotta myöhemmin ex-mies tuli tapaamaan lapsiaan. Silloin paljastui, että valvontalaitteiden parissa työskentelevä mies tiesi entisen vaimonsa elämästä asioita, joita nainen ei ollut mielestään varmasti kertonut tälle.
Mies vaikutti tietävän esimerkiksi valokuvasta, jonka naisen uusi puoliso oli lähettänyt hänelle. Nainen vakuutti myöhemmin oikeudelle, ettei hän ollut edes näyttänyt kuvaa kenellekään.
Kun nainen oli kertonut oudoista tapahtumista asianajajalle, tämä pudotti uutispommin. Asianajajan mukaan heidän toimistonsa nettisivulla oli samana päivänä vierailtu vakoiluohjelman kautta. Hän päätteli, että vakoiluohjelma oli asennettuna naisen kännykkään, jonka selaimella tämä oli katsonut asianajotoimiston tietoja.
Tapahtumat pelottivat naista ja hän kertoi myöhemmin kärsineensä unettomuudesta ja painajaisista.
Oikeudessa mies myönsi asentaneensa vakoiluohjelman naisen puhelimeen hetken mielijohteesta. Hän kuitenkin puolustautui väittämällä, ettei muutaman kymmenen euroa maksanut ohjelma ollut toiminut eikä hän ollut saanut sen avulla mitään tietoa.
Lisäksi väitetystä vakoiluohjelmasta ei enää poliisitutkinnassa löytynyt jälkeäkään. Asiantuntijana kuullun poliisin mukaan ohjelman pystyy kuitenkin poistamaan toiselta laitteelta käsin niin, ettei siitä jää todisteita vakoiltuun laitteeseen.
Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen viestintäsalaisuuden loukkaukseen, kun hän oli ilman lupaa hankkinut haltuunsa uhrin ja kolmannen osapuolen välisiä viestitietoja ja viestejä. "Mielijohteesta" asennettu vakoiluohjelma tuli maksamaan hänelle sakkojen, uhrille maksettavien korvausten ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen yhteensä yli 10 000 euroa.
Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä mies on valittanut saamastaan tuomiosta hovioikeuteen, eikä juttua ole vielä käsitelty siellä.
2. Isä asensi "poliisin luvalla" tyttären puhelimeen kuuntelusovelluksen – tuomittiin silti
Eräänä päivänä perheen tytär huomasi puhelimensa näytöllä oudon punaisen täplän. Se tuntui tulevan näkyviin aina, kun tytär puhui puhelimessa äitinsä tai tämän uuden miehen kanssa. Vanhempien avioliitto oli päättynyt eroon ja huoltajuuskiistaan.
Punaisen täplän paljastuminen avasi vyyhdin, jonka taustalla oli tyttären isä. Hän oli asentanut alaikäisen lapsensa puhelimeen puheluita tallentavan sovelluksen.
Oikeudelle mies kertoi kysyneensä jopa poliisilta lupaa tyttären puheluiden tallentamiseen. Hän oli kuitenkin jättänyt kertomatta poliisille, että aikoi tallentaa salaa myös ex-vaimonsa ja tämän uuden miehen puheluita tyttären kanssa.
Poliisin tietoon on tullut viime vuosina 300–400 viestintäsalaisuuden loukkausta vuosittain. Yksi tyypillinen tapaus on henkilötietojen varastamisen toivossa postilaatikosta napattu kirje.Matias Väänänen / Yle
Syytettynä mies sanoi halunneensa vain suojella tytärtään äidin häiritseviltä puheluilta lastensuojelulain mukaisesti. Oikeuden mukaan lastensuojelulaki ei kuitenkaan anna lupaa kuunnella puheluita, kuten mies oli tehnyt. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos isällä olisi ollut esimerkiksi perusteltu syy epäillä lapsensa käyttävän huumeita.
Poliisin vastoin parempaa tietoa antama neuvo ei poistanut miehen syyllisyyttä – kuten ei sekään, ettei miehen voitu todistaa todella kuunnelleen tallentamiaan puheluita.
Hovioikeus muistutti puhelinsalaisuuden olevan suojattu perustuslaissa. Se tuomitsi miehen ex-vaimonsa sekä tämän uuden puolison viestintäsalaisuuden loukkaamisesta sakkoihin. Korvausten ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen maksettava summa nousi tässäkin tapauksessa tuhansiin euroihin.
3. Mies sanoi avanneensa naisen sähköposteja vahingossa – oikeus ei uskonut
Tässä tapauksessa nainen oli jo avioliiton aikana huomannut, että hänen sähköpostiviestejään oli avattu ennen kuin hän oli ehtinyt niitä itse lukea. Mutta kun sama touhu jatkui eron jälkeen, nainen päätti ilmoittaa asiasta poliisille.
Oikeudessa mies myönsi lukeneensa ex-vaimonsa sähköpostiviestejä, mutta ei mielestään ollut tehnyt mitään rikollista. Miehen mukaan heillä oli avioliiton aikana ollut käytäntönä, että kumpikin saa lukea toisen sähköposteja, eikä nainen ollut kieltänyt tekemästä niin eron jälkeenkään. Nainen oli eri mieltä.
Miehellä oli oikeudessa muitakin selityksiä teolleen. Hän sanoi avanneensa ex-vaimonsa sähköpostitilin vahingossa, kun käyttäjätunnus ja salasanat olivat tallentuneet yhteiselle koneelle. Oikeus ei uskonut: olihan erosta kulunut jo kaksi vuotta.
Lisäksi mies puolusteli tekemistään kertomalla, että salasana oli aikanaan ollut kaikkien saatavilla kirjekuoren päälle kirjoitettuna. Oikeuden mukaan sillä ei kuitenkaan ole väliä, miten käyttäjätunnus ja salasana päätyvät vääriin käsiin. Kun niitä käyttää viestien lukemiseen ilman lupaa, kyse on viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.
Miehen oma perustelu toiminnalleen oli se, että hän halusi etsiä ex-vaimonsa sähköpostista tietoja vain itsestään ja tyttärestään. Hän hankki tietoa kuitenkin laittomin keinoin ja joutui maksamaan siitä lähes 3 900 euroa sakkoina, korvauksina ja oikeudenkäyntikuluina.
Onko sinulla kokemuksia siitä, että joku on rajoittanut elämääsi jutussa mainittujen kaltaisilla keinoilla? Voit kertoa kokemuksistasi toimittajalle: veli-pekka.hamalainen@yle.fi. Emme julkaise mitään kertomaasi sopimatta siitä erikseen.
Naamioitunut hyökkääjä tunkeutui aikaisin perjantaiaamuna Venäjän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Ella Pamfilovan kotiin Moskovan lähistöllä. Venäjän sisäministeriön mukaan hyökkääjä pahoinpiteli Pamfilovan etälamauttimella, joka laukaistiin useita kertoja.
Hyökkääjä pääsi rakennukseen rikkomalla ikkunan. Poliisi tutkii tapahtunutta ryöstönä.
Venäjällä pidetään viikonloppuna paikallis- ja aluevaalit eri puolilla maata. Moskovassa vaalien alla on esiintynyt mielenosoituksia, sen jälkeen kun vaaliviranomaiset estivät useita oppositiopoliitikkoja asettumasta ehdolle.
Liikenne- ja viestintäministeriö patistaa Itä-Suomen kaupunkeja etsimään yhteistä säveltä kaavaillun uuden junaradan suunnasta. Pääministeri Antti Rinne on luvannut, että uuden radan yleissuunnittelu alkaa jo tällä hallituskaudella, siitä on merkintä myös hallitusohjelmassa luvattu.
Helsingistä itään lähtevälle uudelle junaradalle on kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto, itärata, kulkisi Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan.
Toinen vaihtoehto, itäinen rantarata, veisi Helsingistä Porvooseen ja edelleen rantaa pitkin Kotkaan ja sieltä Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Mikkeliin.
Uudeksi itäiseksi rautatieksi on kolme reittivaihtoehtoa. Yle
Itä-Suomen suurilla kaupungeilla on suuri usko siihen, että uusi itärata voisi pysäyttää tai ainakin hidastaa väestökatoa. Toiveena on, että ihmiset voisivat asua Itä-Suomessa, mutta kävisivät töissä vaikka Vantaalla tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Kaikilla ratavaihtoehdoilla on muhkea hintalappu.
Itäsen Suomen kuntien kannattama reittivaihtoehto maksaisi 1,7 miljardia euroa.Yle
Vauhtia päätöksentekoon
Koska kaikkia kolmea rataa ei varmasti rakenneta, on liikenne- ja viestintäministeriö pyytänyt Itä-Suomen kaupunkeja päättämään, mitä reittiä ne kannattavat. Jos kaupungit eivät päätöstä saa aikaiseksi, tekee ministeriö esityksen.
Kuopio, Mikkeli, Iisalmi, Joensuu ja Lappeenranta kannattavat Porvoon kautta Kouvolaan kulkevaa reittiä eli niin sanottua itärataa.
Kotka taas haluaisi radan jatkuvan Porvoosta Kotkaan saakka.
Lahdesta Mikkeliin kulkeva linjaus ei ole saanut kannatusta. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on kertonut, ettei uutta rataa kannata rakentaa ollenkaan, vaan sen sijaan pitäisi parantaa nykyisiä rataverkkoja.
Myös Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on puhunut nykyisten raideyhteyksien parantamisen puolesta. Parhaillaan tekeillä on junaradan parannus Luumäen ja Imatran välillä, mutta sen pitäisi Karjalaisen mukaan jatkua Imatralta Joensuuhun saakka.
Juna on Joensuussa erityisesti opiskelijoiden suosiossa.Petri Lassheikki / Yle
Kaksi jäljellä
Jos kaupungeilta kysytään, on linjausvaihtoehtoja käytännössä jäljellä kaksi: itärata Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan sekä itäinen rantarata Helsingistä Porvooseen ja rantaa pitkin Kotkaan ja edelleen Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikan mukaan Kouvolan kautta kulkeva reitti on selkeästi paras vaihtoehto.
– Itäradan kannalla on viisi maakuntaa. Kymmenen kaupunkia tekee työtä, että rata kulkisi Porvoosta Kouvolaan.
Uusi junarata lyhentäisi myös Helsingin ja Pietarin välista junamatkaa.Tommi Parkkinen / Yle
Toikka muistuttaa, että Kouvolan kautta kulkevan radan varrella on miljoona ihmistä, mutta itäisen rantaradan vaikutusalueella vain 400 000 ihmistä.
Kymenlaakson isoista kaupungeista Kouvola ja Kotka ovat asiassa täysin eri mieltä. Kotka haluaisi itäisen rantaradan Porvoosta Kotkaan.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan yhteistä säveltä on vaikea löytää.
– Kyllä siinä oma haasteensa on. Ihan täysin mahdottomana en sitä pitä, mutta se edellyttää kaikkien vaihtoehtojen perusteellista tarkastelemista.
Sirviö kertoo, että tekevät kovasti töitä radan saamiseksi Kotkaan saakka.
– Nykyisissä selvityksissä rataa on pohdittu pääasiassa henkilöliikenteen kannalta. Kun otetaan tavaraliikenne selvitykseen mukaan, se muuttaa asiaa oleellisesti.
Joka tapauksessa Sirviön mukaan päätös raiteesta pitäisi saada jo tällä hallituskaudella.
Väestö paikoilleen
Itä-Suomen maakunnat ovat perustelleet nopean junayhteyden tarvetta väestöennusteilla. Väki vähenee, kun ihmiset muuttavat työn perässä pääkaupunkiseudulle.
Harras toive on, että nopea junayhteys saisi ihmiset asumaan maakunnissa ja käymään junalla töissä esimerkiksi Vantaalla.
Uusi raide parantaisi myös yhteyksiä viiden miljoonan asukkaan Pietariin ja sieltä edelleen Aasiaan saakka. Junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä olisi itäradan myötä enää kolme tuntia.
Jos raide toteutuu, päästäisiin sitä rakentamaan 2030-luvulla.
Tästä huoleton kerrostalokolmio puistonäkymin, mainostaa tarra joensuulaisen kerrostalon ikkunassa.
Sitkeästä markkinoinnista huolimatta tarra on ehtinyt olla ikkunassa jo viisi vuotta.
Joensuussa on takana vilkas asuntobuumi, minkä seurauksena yksittäisiä asuntoja on jäänyt myymättä.
Aaltoilevalla rakennusalalla se ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Kun netin asuntovälityssivuston hakukoneeseen syöttää kymmenen Suomen suurinta kaupunkia, pitkään myynnissä olleita uudisasuntoja löytyy lähes kaikista kaupungeista.
Entistä isompi osuus uusista asunnoista myydään valmiina
Rakennusteollisuuden kokoamista tilastoista käy ilmi, että valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut selvästi vuoden takaisesta.
Viimeisin kysely on toukokuulta (pdf). Tuolloin myynnissä oli 7 055 asuntoa, joista valmistuneita oli noin kuudesosa.
Rakennusliikkeet yrittävät vauhdittaa kauppaa erilaisin tarjouksin. Ostajan puolesta saatetaan esimerkiksi maksaa vastikkeet useamman vuoden ajalta.
Lisäksi uusia asuntoja annetaan suoraan myytäväksi kiinteistönvälittäjille.
Heidänkin tilastot kertovat, että uusien asuntojen kauppa on hidastunut. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan tammi–heinäkuussa uudisasuntoja myytiin 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Rakennusteollisuuden ekonomisti Jouni Vihmon mukaan valmiina myytävien asuntojen osuus on edelleen maltillinen, eikä varsinaisesta ylitarjonnasta voida puhua vielä missään kaupungissa.
Vuosia tyhjänä olleet uudet asunnot ovat yksittäistapauksia.
Vanhan poliisitalon tontille noussut asuinkortteli on malliesimerkki Joensuun viime vuosien asuntorakentamisesta. Uusia kaupunkikoteja on rakennettu tiiviisti ja kovalla tahdilla.Heikki Haapalainen / Yle
Kauppa voi tyssätä monesta syystä
Rakennusliike Soimu on rakentanut Joensuuhun kokonaisen kerrostalokorttelin. Viidessä vuodessa vanhan poliisitalon tontille on noussut viisi kerrostaloa.
Toimitusjohtaja Petri Kahelin käyttää muistisääntönä Aku Ankan auton rekisterinumeroa: asuntoja on 313 ja autopaikkoja 131.
Kahta asuntoa lukuun ottamatta kaikki asunnot ovat menneet kaupaksi. Tosin kymmenen asuntoa rakennusliike myi lopulta sijoitusyhtiölle, joka vuorostaan yrittää myydä niitä.
Kahelin luettelee liudan syitä, miksi jonkun asunnon myyminen voi viedä vuosia. Ennakkosuunnittelu on epäonnistunut, asunto on tehty väärään aikaan tai väärään paikkaan. Asunto voi olla liian iso tai väärän mallinen.
Jos ostajaa ei löydy heti, myyntiaika venyy helposti vuosiin.
– Asiakas ajattelee, että kun asunto ei ole kelvannut toiselle, niin ei se kelpaa minullekaan, Kahelin sanoo.
Toisinaan rakennusyhtiöt antavat pitkään myynnissä olleita asuntoja vuokralle. Tällöin asunnon myyntihinta kuitenkin putoaa.
Mikäli asunto annetaan vuokralle, pitää sen tuoton olla riittävä. Pitkään myynnissä olleet asunnot ovat tyypillisesti kolmioita ja neliöitä, joille on vähemmän kysyntää vuokramarkkinoilla kuin yksiöille tai pienille kaksioille.
Maakuntakeskuksissa asuntoja rakennettu enemmän kuin väkiluku kasvaa
Asuntotuotannon nyrkkisääntö on yksinkertainen: uusia asuntoja tarvitaan, mikäli väestö ja talous kasvavat.
Mikäli kehitys kulkee toiseen suuntaan, on olemassa riski, että asuntoja rakennetaan liikaa.
Ekonomisti Jouni Vihmon mukaan tästäkään ei voi vielä päätellä, että asuntoja olisi rakennettu liikaa.
Kaupungeissa voi olla tarpeita, joiden takia asuntojen rakentaminen on järkevää. Esimerkiksi väestön vanheneminen on syy rakentaa lisää kerrostaloja lähelle palveluja, vaikka väestön määrä ei lisääntyisi. Sinkkutalouksien lisääntyminen taas lisää pienten asuntojen tarvetta.
Rakennusliike Soimun toimitusjohtaja Petri Kahelin kertoo, että etenkin isojen asuntojen myynti voi olla vaikeaa ellei ostaja ole ollut tiedossa jo suunnitteluvaiheessa.Heikki Haapalainen / Yle
"Emme levitä kaupunkimattoa"
Rakentamisen perusteena voi myös olla kaupungin halu kehittää keskustaa ja tiivistää asutusta.
Tämä pätee Joensuussa, missä kaupunki on määrätietoisesti kaavoittanut uutta asutusta keskustaan ja sen liepeille.
– Emme enää levitä kaupunkimattoa, vaan rakennamme asuntoja sinne, missä on entuudestaan palveluja, toteaa Joensuun kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.
Joensuussa on kuntaliitosten kautta useita maaseututaajamia, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana väkiluku on kasvanut voimakkaasti juuri kantakaupungissa.
– Joensuun väkiluku on kasvanut viisi prosenttia, mutta keskustan kaupunginosissa kasvu on ollut 19 prosenttia, Vartiainen laskee.
Kaavoituksella kaupunki on pitänyt huolen, että asuntoja riittää, eikä niiden hinta nouse liian korkeaksi.
Pelkästään viime vuonna valmistui lähes 900 uutta asuntoa. Vartiaisen mukaan ennätyksellistä asuntobuumia selittää Savonlinnan opettajankoulutuksen ja noin 700 opiskelijan muutto Joensuuhun.
Joensuun kaupungin kaavoituspäällikön Juha-Pekka Vartiaisen mukaan asutuksen tiivistäminen on taloudellista sekä kaupungin että asukkaiden näkökulmasta: kaupungin ei tarvitse rakentaa laajentaa palveluverkkoa ja asukkaat saavat säästöä esimerkiksi liikkumisesta, kun matkat voi taittaa auton sijaan pyörällä.Heikki Haapalainen / Yle
Asuntorakentaminen hiipuu
Teoriassa asuntoja voidaan rakentaa liikaa, mutta ekonomisti Jouni Vihmo ei usko, että näin käy käytännössä.
Vihmo vakuuttaa, että Suomessa rakennusliikkeet seuraavat hyvin tarkasti kohteidensa kannattavuutta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samalla kun valmiina myytävien asuntojen määrä on kasvanut, uusien rakennuslupien määrä on romahtanut.
Lähivuosina asuntorakentamisen tahti siis hiipuu.
Rakennusliike Soimun toimitusjohtaja Petri Kahelin arvioi, että Joensuussa asuntotuotanto puolittuu viime vuoden 900 asunnosta. Täysstoppia ei kuitenkaan tule.
Syykin on yksinkertainen: asunnot kuluvat.
Mitä pitkään myynnissä olleille uusille asunnoille pitäisi tehdä? Voit keskustella aiheesta kello 22:een asti.
Hankinnan ajankohta herätti lehden mukaan Postin sisällä ihmetystä, koska yhtiössä oli alkamassa suuret yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yli 300 työntekijää irtisanottiin.
– Täytyy myöntää, että se ei kuulosta kovin hyvältä, Paatero sanoi perjantaina eduskunnassa.
Paateroa oudoksuttaa rahan käyttäminen golf-osakkeisiin, jos meneillään olivat samalla tiukat yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Hänen mukaansa ajatus kulkee tilanteessa niin, että yhtiöllä on yhdet rahat.
Paatero sanoo, että johdon golf-etuja ei käydä läpi "varmaan tänään", mutta golfosakkeet on otettava mukaan, kun kokonaisuutta arvioidaan.
– Minun on välttämätöntä saada tietää ja kysyä yhtiöltä, mikä tämä juttu on.
Paatero kertoi jo tiistaina, että Posti arvioi johdon palkkauksen uudestaan ja ottaa aikalisän työehtokiistassa, jossa osa työntekijöistä oli tarkoitus siirtää heikomman työehtosopimuksen piiriin.
Iltalehden mukaan Postilla oli kolme espoolaisen Master Golfin osaketta, joista yhtiö luopui hankkiessaan Sarfvikin osakkeen. Postista lehdelle kerrottu perustelu oli, että Master Golfista oli vaikea saada vapaita aikoja.
Porvoon ampumisten tutkintaa johtava Kimmo Huhta-aho sanoo Ylelle, että teollisuusalueen yrittäjät ovat väsyneet ihmisiin, jotka kyselevät jatkuvasti Porvoon ampumisista.
– Kyllä heitä alkaa pikku hiljaa nyppiä, kun joka päivä tulevat samat kysymykset ja tarinat. Yrittäjät ovat väsyneitä vastailemaan täysin ulkopuolisten kysymyksiin.
Huhta-ahon mukaan poliisi tekee edelleen teknistä tutkintaa teollisuusalueella, ja tämä saattaa kiinnostaa kansalaisia.
– Me teemme siellä tonteilla ja teiden varsilla teknistä tutkintaa. Meillä on edelleen tarve käydä siellä teknisesti tarkistamassa tiettyjä asioita. Tämän lisäksi alueella pyörivät myös normaalit partiot.
Huhta-aho sanoo, että poliisilla on teollisuusalueella edelleen kalustoa. Mutta mitä kalustoa, sitä Huhta-aho ei suostu kertomaan.
Yritykset eivät liity tutkittaviin rikoksiin millään tavalla
Poliisi epäilee, että ruotsalaisveljekset Richard ja Raymond Granholm ampuivat poliisipartiota Porvoon teollisuusalueella.
Veljekset on vangittuina kahdesta murhan yrityksestä.
Poliisin mukaan kyseisen osoitteen yritykset eivät liity ampumisiin millään tavalla.
– Ihan turhaan ihmiset spekuloivat näillä rikoksilla ja tapahtumapaikalla. Tämän alueen yrityksillä ja tällä teolla ei ole mitään yhteistä, sanoo tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho.
Poliisin mukaan media on kiertänyt ahkerasti teollisuusalueen yrityksissä.
Myös yritysten liikekumppanit ja asiakkaat pommittavat jatkuvasti alueen yrityksiä.
– Osa uteliaisuuttaan. Ja osa kuvittelee, että näihin yrityksiin liittyisi jotain mystistä näiden tekojen kautta. Kyselyt voi lopettaa. Yrityksiin liittyvillä henkilöillä ei ole sen syvällisempää tietoa tapahtumista kuin muillakaan ihmisillä Porvoossa, jotka eivät olleet paikalla ampumisten aikana.
Poliisi korostaa, että teollisuusalueen yritykset toimivat asianmukaisesti.
– Siellä on kunniallisia yrityksiä ja työpaikkoja. Niiden tilanne ei ole muuttunut näiden tekojen myötä mitenkään. Ei ole syytä leimata tätä aluetta, Huhta-aho toteaa.
Huhta-ahon mukaan Porvoon ampumisten tutkinta etenee suunnitelmien mukaan.
– Tutkinnassa on nyt se vaihe, että yksityiskohdat täsmentyvät ja asiat tarkentuvat, Huhta-aho sanoo.
Poliisi vaikenee edelleen motiivista
Viime päivinä Hymy ja Alibi sekä Ilta Sanomat ovat uutisoineet, että ampumisten taustalla olisi suvun kosto.
Huhta-aho toteaa motiiviarveluista näin.
– Sanotaanko näin, että minä olen tähän mennessä kuullut kymmenkunta erilaista teoriaa mahdolliselle motiiville. En lähde näitä mitenkään kommentoimaan julkisuuteen.
Koiranomistajia varoitetaan Norjassa ilmenneestä tappavasta koirataudista. Norjassa yli 20 koiraa on viime päivinä menehtynyt sairauteen, jonka alkuperä on vielä hämärän peitossa. Sairastuneita koiria on tiettävästi kymmeniä.
– Suosittelemme välttämään matkustamista Norjaan, mutta jos koiranomistajan on mentävä Norjaan, koira kannattaa jättää kotiin.
Varovaisuutta on hyvä noudattaa myös, jos on palaamassa Norjasta koiransa kanssa.
– Jos joku on nyt Norjassa ja tulossa Suomeen, kannattaa tarkistaa paikallinen tilanne. Esimerkiksi paikalliselta eläinlääkäriltä voi varmistaa, onko alueella ollut tautitapauksia.
Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen pitää tilannetta vakavana. Liitto varautuu tekemään jatkosuunnitelmia viimeistään maanantaina, ehkä jo aiemminkin, mikäli Norjasta saatavat tiedot sitä edellyttävät.
– Varovaisia meidän pitää olla, sillä yksikin tapaus voi aiheuttaa ikävän ongelman. Ei voi sanoa, että tässä liioitellaan, vakavan asian kanssa tässä ollaan tekemisissä.
Kennelliitto kehottaa koiranomistajia noudattamaan Ruokaviraston suositusta välttää koiran tuontia Norjasta Suomeen tai vientiä Norjaan. Myös koiran rokotusten voimassaolo ja loishäädöt on hyvä tarkistaa. Kennelliitto on koonnut verkkosivuilleen tietoja ja ohjeita varotoimista.
Taudista on vielä vähän tietoa
Norjassa sairastuneet koirat kärsivät verisestä ripulista sekä oksentelemisesta ja niiden yleiskunto heikkenee nopeasti. Sairastumisia on todettu eniten Oslon seudulla, mutta myös muualla maassa.
Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, liittyvätkö koirien kuolemat toisiinsa tai onko kyseessä tarttuva tauti.
Norjan eläinlääkintäinstituutti on saanut tutkittavakseen kolme kuollutta koiraa, joista otetuista näytteistä saadaan tulokset lähipäivinä.
Ruokavirasto tiedottaa tarvittaessa Norjan tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista Suomeen. Myös Suomen Kennelliitto arvioi tilannetta uudelleen heti lisätietoja saatuaan.
Olkiluodon kolmosreaktorin piti valmistua 10 vuotta sitten, mutta toistaiseksi laitos on tuottanut lähinnä uutisia viivästyksistä.
Tämä ei lannista Teollisuuden Voiman edustajia varsinkaan nyt, kun loppusuora häämöttää. Uusimman tiedon mukaan polttoaineen lataus Olkiluoto 3:een alkaa tammikuussa 2020.
Sähköä laitos alkaa tuottaa huhtikuussa.
Kansan suussa Olkiluodon valmistumisen lykkääntyminen on jo kauan sitten alkanut maistua vitsiltä. TVO:n viestintäpäällikölle Pasi Tuohimaalle irvailu sosiaalisessa mediassa on varsin tuttua.
– Eihän se kivaa ole, mutta ei se nyt satuta. Saarella tiedetään, että projekti etenee ja loppu lähenee.
– Se hiukan ihmetyttää, että moni ajattelee, että ydinvoimalan rakentaminen on kuin saunan sisäkaton panelointia, Tuohimaa kärjistää ja muistuttaa ison koneiston vaatimista turvallisuustestauksista.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuonna Olkiluoto 3:n reaktorirakennuksen edessä ei enää nähdä työmaakoppeja.Jari Pelkonen / Yle
Viivästyksistä tiedottaminen on Tuohimaan mielestä hyvin helppoa. Koska TVO:n omistajissa on pörssiyhtiöitä, kaikki tiedot aikataulunmuutoksista on annettava heti julki.
Omat velvoitteensa tiedottamiseen tuo sekin, että TVO:n sähkö menee pohjoismaiseen sähkömarkkinaan.
TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola esittelee Olkiluodon ydinvoimalan ratkaisuja. Jari Pelkonen / Yle
Yhtiö ei sure imagoaan
Viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaan mielestä ydinvoima on ilmastokeskustelun ansiosta hyväksytympää kuin pitkään aikaan. Myös yhtiön maine on hänen mielestään kunnossa.
– Kun tulemme (sähkö)verkkoon, positiivinen uutisointi puhdistaa vanhoja myöhästymisiä aika tavalla.
TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola vahvistaa, että yhtiön mainetta on mitattu eikä mitään ongelmia ole.
– Erityisesti maailmalla on mukava liikkua, kun olemme ainoa paikka, jossa on myös loppusijoitusratkaisu olemassa. Suomi on positiivinen esimerkki eikä viivästyminen tule ensimmäisenä vastaan.
Osa asukkaista epäilee yhä aikataulua
Eurajokelaisia on kymmenen vuoden odottelun jälkeen vaikea vakuuttaa siitä, että laitos viimeinkin valmistuu.
Eurajoella mökkeilevän Matti Niittymäen mukaan Olkiluodon kolmosreaktorin viivästyminen on paikkakunnan kestopuheenaihe. Hän itse haluaa pysytellä optimistisena.Karri Laihonen / Yle
– Koko projektin tilanne on jotain naurettavan ja koomisen välimaastosta, sanoo kesäasukas Matti Niittymäki.
– Taitaa olla maailman historian kallein rakennus. Historiaan peilaten ei pitäisi uskoa, että on valmis ensi vuonna. Mutta haluan olla optimisti ja uskoa siihen.
Svenska Yle uutisoi viime vuonna, että Olkiluoto 3 on maailman toiseksi kallein rakennus.
– Olen positiivinen ihminen ja uskon, että ensi vuonna Olkiluoto 3 tuottaa sähköä, uskoo eurajokelainen Teija Rantala.Karri Laihonen / YleEurajoella asuva Sirpa Kallioniemi uskoo, että uusi reaktori alkaa suoltaa sähköä valtakunnanverkkoon joskus vuonna 2030. Karri Laihonen / Yle
Eurajokelainen Sirpa Kallioniemi ei usko, että laitos tuottaa ensi kesänä sähköä.
– Sitä on niin monta vuotta rakennettu, että se on jo vanha kohta. Ehkä se kymmenen vuoden päästä tuottaa sähköä. Vähän epäilen, onko se edes ajanmukainen enää.
Pauli Olkinuora on melkein yhtä epäileväinen.
– Jos meillä telakalla olisi laivatilaus kymmenen vuotta myöhässä, emme kehtaisi sitä edes luovuttaa, Olkinuora sanoo.
Pauli Olkinuora ei luota siihen, että uusi voimala hänen kotikunnassaan valmistuisi ensi vuonna. – Tyhmältä tuntuu koko juttu.Karri Laihonen / Yle
Alun perin Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori piti ottaa käyttöön vuonna 2009. Reaktorin rakentaminen alkoi Eurajoella vuonna 2005.
Sadekuurot ja ukkoset liikkuvat tänään Suomen yllä. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen miehistö kuvasi Paraisilla aamupäivällä kymmenen aikaan ylläolevalla videollä näkyvän, nopeasti meren yllä liikkuvan trombin.
Merenpintaa pärskyttävä trombi on näyttävä ilmestys. Se on vesipatsas, jossa on sekä pilvestä peräisin olevia pisaroita että voimakkaiden pyörivän tuulen merestä nostamaa vettä, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Ukkosella on tavallista, että syntyy niin sanottuja suppilopilviä, trombin kevyempiä versioita, Kotakorpi kertoo. Sellainen näkyy videolla trombin vieressä noin seitsemän sekunnin kohdalla.
Pilvien sisällä on luonnostaan pyöriviä tuulia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat suppilomaisen muodon, joka kurottaa kohti maanpintaa.
– Jos tuulet ovat tarpeeksi voimakkaita, ne yltävät merenpintaan asti.
Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa ja se voi aiheuttaa mittavia tuhoja maalla ja merellä. Pohjois-Amerikassa sääilmiötä kutsutaan tornadoksi.
Lounaasta koilliseen etenevät monet kapeat saderintamat ovat perjantaina tuoneet lähes koko maahan hetkittäin rajuja sadekuuroja ja salamointia. Trombin ja suppilopilvien lisäksi on satanut muun muassa rakeita.
Sää on ollut hyvin vaihteleva, oikea meteorologin toivesää, Kerttu Kotakorpi sanoo.
– Toki täytyy muistaa, että ukkonen tekee myös tuhoja. Mutta tylsäähän se olisi vain auringonpaistetta ennustaa, Kotakorpi sanoo.
Lauantaina sadetta, sunnuntaina poutaisempaa
Lauantain sää ei näytä ulkoilijoiden kannalta kovin hyvältä. Länsi- ja Etelä-Suomessa on luvassa kovaa sadetta ja suorastaan syksyisen synkkää säätä. Itä- ja Pohjois-Suomessa sää on poutaisempaa.
Lämpötilat sentään ovat vielä kesäisiä, etelässä 15 asteen ja pohjoisessa 10 asteen molemmin puolin, Kerttu Kotakorpi sanoo.
Sunnuntaina sää suosii ulkoilijoita, tosin lännessä voi edelleen tulla sadekuuroja. Jos aurinko paistaa, lämpöä voi olla 20 astetta.
Tulevat yöt ovat kuitenkin pohjoisessa kylmiä. Lapissa voi olla hallaa ja Käsivarressa sunnuntaiyönä jopa pakkasta, Kotakorpi kertoo.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström eroaa hallituksesta.
Wallströmin mukaan kyse ei ole vastalauseesta hallituksen politiikalle. Hän sanoo Dagens Nyheterille haluavansa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.
Sosiaalidemokraatteja edustava Wallström on ollut Ruotsin ulkoministerinä viisi vuotta. Ennen sitä nyt 64-vuotias Wallström toimi muun muassa EU-komissaarina yli 10 vuotta.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä kuka nousee Wallströmin tilalle ulkoministeriksi.
Pohjanmaan käräjäoikeudessa on käsitelty tällä viikolla erikoista kiristysvyyhtiä. Vaasalainen mies on syytettynä törkeästä kiristyksestä sekä kymmenistä kiristyksistä ja kiristyksen yrityksistä.
Syyttäjä vaatii miehelle kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomiota teoista, jotka ajoittuvat vuosiin 2014–2017. Syytetty lähestyi miehiä teksti-tv:n ja netin deittipalveluiden kautta esittäytyen yleensä ensin 18-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän viestitti olevansa nuorempi tyttö ja lähetti asianomistajille kuvia ja viestejä.
Seuraavaksi hän esiintyikin tytön vanhempana ja alkoi kiristää miehiä ilmiantamisen uhalla. Osa tapauksista jäi yrityksiksi, mutta usealta asianomistajalta syytetty sai kiristettyä rahaa erikokoisia summia, enimmillään 15 000 euroa. Maksut suoritettiin paysafe-maksukorteilla, joiden pin-koodit kiristetyt luovuttivat syytetylle.
Asianomistajia on kaikkiaan 70 eri puolilta Suomea ja syytekohtia lähemmäs 80. Osassa tapauksista syytettynä on myös toinen mies, jolle vaaditaan 9 kuukauden vankeustuomiota.
Tosiasiat tiskiin, vaikka korvia kuumottaisi: moni on saanut ensitietonsa seksistä ja seksuaalisuudesta pornoa katselemalla.
Saksassa filmejä katsotaan nyt myös yliopistoissa, joissa tutkija Madita Oeming opettaa pornosta.
Jos vetäisit päiväkahvit väärään kurkkuun, niin oikaistaanpa heti:
– Kyse ei ole siitä, että sammutan valot ja pornofilmi pyörii seuraavat 90 minuuttia. Emme myöskään puhu minun tai opiskelijoiden mieltymyksistä, siinä kulkee selvä raja, Oeming sanoo saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.
Kuin kirjallisuutta analysoisi
Aihepiirin tutkiminen on Oemingin mukaan merkittävää siksi, että nykyään porno on ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
Suomalaiset suhtautuvat pornografiaan myönteisesti, kertoo Väestöliiton Finsex-tutkimus.Henrietta Hassinen / Yle
Luennolta voi tulla kotitehtäväksi pornon katselua. Nähtyä analysoidaan samaan tyyliin kuin kirjallisuustiede analysoi romaaneja.
– Ei porno tietenkään ole mikää Kafka-romaani, se on minulle luonnollisesti selvää, Oeming myöntää.
Tutkittavaa riittää kuitenkin esimerkiksi pornon syntyhistoriassa, materiaalin kirjossa sekä pornon ympärillä elävässä kulttuurissa. Opinnot ovat poikkitieteellisiä ja yhdistelevät muun muassa elokuva-, sukupuolen- ja kulttuuriantropologian tutkimusta.
Tutkija: Jo koululaiset tarvitsevat pornokompetenssia
Pornon katselu on muuttunut.
Aiemmin kaiveltiin laatikon pohjalle piiloteltuja vhs-kasetteja ja kurkittiin kaupassa lehtihyllyn yläriviä. Nyt porno on helposti etsittävissä suoraan verkosta.
– Samanaikaisesti ymmärryksemme pornografiasta ja pornoteollisuudesta on todella rajoittunutta. Mielestäni se on vaarallista. Pornon ei pitäisi olla tabu, Oeming perustelee saksalaislehdelle.
Pornoa myös katsotaan paljon. Väestöliiton muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan nuorista ja keski-ikäisistä miehistä noin 90 prosenttia oli katsellut nettipornoa vuoden sisällä. 20-vuotiaiden naisten ikäluokasta puolestaan jopa 60 prosenttia oli katsellut verkkopornoa.
Kurssilla käsitellään seksismiä, rasismia, antifeminismiä, konservatiivista pelkoa, digitalisaatiota, vihapuhetta ja leimaantunutta mediakeskustelua. tutkija Madita Oeming Twitterissä
Pornosta on pystyttävä puhumaan aiempaa avoimemmin, sillä myös pienet lapset löytävät sen pariin.
Kouluikäiset tai nuoremmat eivät pysty ymmärtämään tai käsittelemään näkemäänsä yksin. Silloin on tärkeää, että edes aikuiset osaavat. Aiheesta on puhuttu jo vuosia.
– Mielestäni "pornokompetenssi" kuuluu jopa osaksi koulujen opetussisältöjä, Oeming arvioi.
Oeming tekee väitöskirjaa pornoriippuvuudesta. Viime lukuvuonna hän opetti porno-opintoja Paderbornin yliopistossa Saksan Nordrhein-Westfalenissa. Tänä vuonna kurssi on tarjolla berliiniläisessä yliopistossa.
Tutkija joutui vihamyrskyyn
Pornografiaan liittyviä kursseja on nähty myös suomalaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Turussa. Moni kuitenkin epäilee, miten objektiivinen pornon katselu onnistuu.
– Ihmiset eivät käsitä, miten pornoa voi onnistua katsomaan tieteellisesti. He pitävät kiihtymystä liian voimakkaana, Oeming arvioi saksalaislehdelle.
Tutkittavaa riittää niin pornon syntyhistoriassa, materiaalin kirjossa kuin pornon ympärillä elävässä kulttuurissa.Albert Shakirov / AOP
Kun pornokurssi tänä syksynä tuli osaksi berliiniläisyliopiston tarjontaa, tutkija sai niskaansa ärhäkän palauteryöpyn. Muun muassa AfD-poliitikko Beatrix von Storch arvosteli kurssia Twitterissä.
– Kiinalaiset kouluttavat satoja miljoonia insinöörejä ja ohjelmoijia, ja saksalaisyliopistoissa katsotaan pornoa. Tämä on veronmaksajien tahallista vahingoittamista ja akateemikkojen tyhmentämistä, von Storch tilittää.
Vastaustviitissään Oeming kutsuu von Storchin mukaan kurssille.
– Kurssilla käsitellään seksismiä, rasismia, antifeminismiä, konservatiivista pelkoa, digitalisaatiota, vihapuhetta ja leimaantunutta mediakeskustelua – varmaan myös jotain sinulle? Oeming sanailee.
Oeming kertoo Spiegelille, että hän on tottunut perustelemaan tutkimuksensa lähtökohtia aiemminkin.
Nyt hän on kuitenkin ensimmäistä kertaa joutunut työnsä vuoksi myös juutalaisvastaisten solvausten kohteeksi. Tutkija ei kuitenkaan aio lannistua.
– Tämä osoittaa vain, miten tarpeellista työni on, Oeming sanoo.
Maanantaiaamuna Ryanairin Berliinin lennon piti laskeutua Lappeenrantaan. Sankka sumu kuitenkin esti laskeutumisen, ja kone joutui laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Koneen käännyttyä Lappeenrannasta Helsinki–Vantaan suuntaan Ryanair teki pyynnön maapalveluyritys Swissportille jatkokuljetuksen järjestämiseksi Vantaalta Lappeenrantaan. Tässä vaiheessa myös matkustajia tiedotettiin lennolla yhteisestä jatkokuljetuksesta.
Maapalveluyritys ei kuitenkaan löytänyt yhtään vapaata bussia.
– Sovimme Ryanairin kanssa, että ihmiset kulkee omin neuvoin Lappeenrantaan ja hakevat aiheutuneista kuluista korvauksia Ryanairilta, kertoo liikennekoordinaattori MarkoPartanen Swissportilta.
Yksi kuulutus
Helsinki–Vantaalla matkustajille kerrottiin, että kyyti kotiin onkin hankittava itse. Lennolla olleen Lotta-Lisa Pulkkisen mukaan asiasta kuulutettiin vain kerran.
– Seurueemme kuuli kuulutuksen aulassa. Suomeksi ja englanniksi kerrottiin, että bussikyytiä ei ole ja junalla pääsee Tikkurilasta omakustanteisesti Lappeenrantaan. Ryanair korvaisi kulut myöhemmin, kertoo Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan osa matkustajista hätääntyi vieraassa kaupungissa, kun eivät ymmärtäneet kuulutusta. Ryanairin Lappeenrannan lennot ovat muun muassa venäläisten suosiossa.
– Helsinki–Vantaalle jäi tosi paljon hätääntyneitä matkustajia, jotka eivät puhuneet suomea tai englantia. Sinne he jäivät miettimään, miten he pääsevät kaupungista toiseen, kertoo Pulkkinen.
Ryanair lentää Lappeenrannasta muun muassa Berliiniin, Ateenaan, Bergamoon ja Thessalonikiin.Vilma Hannén / Yle
Tyly vastaus Ryanairilta
Kuulutuksen jälkeen osa matkustajista lähti etsimään kyytiä kohti Lappeenrantaa. Lennolla vaimonsa kanssa ollut Jesse Mäkinen lähti Tikkurilan asemalle, jossa he odottivat junaa kolme tuntia.
Kotiin päästyään Mäkinen teki heti korvaushakemuksen matkakuluista Ryanairille. Vastaus oli tyly.
– Eilen tuli vastaus. Ryanair vastasi, ettei makseta mitään, koska korvaava kyyti on järjestetty. Ateriat lupasivat korvata, matkakuluja ei, kertoo Mäkinen.
Swissportilta ihmetellään, mistä paluukyyti olisi ilmestynyt, koska he eivät ainakaan ole sitä tilanneet. Maapalveluyritykset hoitavat tällaiset asiat lentoyhtiön puolesta.
– Ei Ryanair Irlannista busseja ala Suomesta etsiä, sanoo Marko Partanen Swissportista.
Asiaa hoidetaan lakimiehen avulla
Lennolla olevat ihmiset ovat suivaantuuneet, koska he eivät ole saaneet korvauksia matkakuluista. Osa matkustajista on ottanut yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen.
– Minun äitini lähetti Ryanairille korvausvaatimukset. Ne eivät menneet läpi, joten otimme yhteyttä Euroopan kuluttajaoikeusneuvojaan eli lakimieheen, joka on ottanut nyt meidän puolesta yhteyttä Ryanairiin, kertoo Lotta-Lisa Pulkkinen.
Jesse Mäkinen on yrittänyt etsiä somen kautta ihmisiä, jotka olisivat olleet Ryanairin mainitsemalla yhteiskyydillä. Tähän mennessä ei ole löytynyt vielä ketään.
Mäkinenkin on tehnyt valituksen Euroopan kuluttajakeskukseen.
– Siellä asia on otettu hoidettavaksi. Korvausta haluavien pitäisi tehdä valitus Euroopan kuluttajakeskuksen lakimiehelle ECC:n nettisivujen kautta, neuvoo Mäkinen.
Sankka sumu esti koneen laskeutumisen maanantaina Lappeenrannan lentokentälle.Jari Tanskanen / Yle
Inhimillinen erhe?
Lappeenrannan lentokentän maapalveluesimies Janne Paajanen pohtii, voisiko kyseessä olla inhimillinen erhe, esimerkiksi tietokatkos. Jos Ryanair vielä olettaa, että bussikuljetus on järjestynyt ja vasta myöhemmin huomataan, ettei maapalveluyritys pystynytkään saamaan bussia.
– Ryanairilla on kymmeniä tuhansia lentoja. Pitäisi ymmärtää, ettei yksittäistä asiakasta voi palvella heti. Vaikka kyllähän ymmärrän yksittäisen ihmisen huolen. Silti vähän malttia pitäisi olla, pohtii Paajanen.
Silti lennolla ollut Jesse Mäkinen pitää Ryanairin toimintaa kummallisena.
– Vielä eilen Ryanair vastasi minulle, että korvaava kyyti on ollut. Minusta tämä kuulostaa siltä, että Ryanair kokeilee tyytyisivätkö hakijat siihen, ettei rahaa tulekaan, sanoo lappeenrantalainen Jesse Mäkinen.
Ryanairilta yritettiin saada haastattelua, mutta he eivät vastanneet haastattelupyyntöön.
