Noin tuhannen neliön kokoinen työväentalo palaa Oulun Martinniemessä. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.
Pelastuslaitos varoittaa alueen asukkaita tulipalon levittämästä savusta.
Oulu-Koillismaan pelatuslaitokselta kerrotaan Ylelle, että kaksi työväentalon läheisyydessä olevaa omakotitaloa on evakuoitu asukkaista.
Palon syttymissyy ei ole tiedossa. Sammutustyöt jatkuvat aamuun. Puisen rakennuksen uskotaan tuhoutuvan palossa täysin.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne voi muuttaa kevään perinteisiä ylioppilas- ja valmistujaisjuhlia.
Monissa lukioissa odotellaan vielä pääsiäisen yli, ennen kuin päätöksiä tulevasta tehdään. Ripeimmät ovat jo ryhtyneet perumaan juhlatilojen varauksia ja virtuaalijuhliakin on jo väläytelty.
Laihialaiselle abiturientti Nelli Mikkilälle, 18, ylioppilasjuhlat on tärkeä etappi. Hän haluaisi viettää perinteiset juhlat ja saada valkolakkinsa omassa lukiossa yhtä aikaa koulukavereidensa kanssa.
– Juhla olisi tosi tärkeä minulle ja uskon, että monelle muullekin abille. Tuota juhlaa on kolme vuotta odotettu, ehkä jo yläasteelta lähtien. Haluaisin ihan normaalit juhlat.
Nelli Mikkilä perustelee lakkiaispäivän tärkeyttä toteamalla, että valmistujaispäivä tiivistää kaiken sen, mitä nuori ihminen on tehnyt viimeiset vuodet.
– Samalla tavoin kuin vaikka rippijuhlat ja yläasteen päätösjuhla. Mutta jos terveys on kyseessä, niin pitäähän niistä joustaa.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski ymmärtää lakkiaispäivän kaipuun. Hän itsekin kirjoitti ylioppilaaksi vasta vuosi sitten.
– Suuri osa tulevista ylioppilaista asuu vielä kotona. Lakkiaispäivä päättää myös tätä ajanjaksoa.
Jos korona jyllää toukokuun lopulla, lakkijuhlat tulisi Nelli Mikkilän ja Adina Nivukosken mukaan siirtää, ei perua.
– Uusi päivä pitäisi olla yhteinen kaikille. Näin ylioppilaat saisivat kokea juhlallisen tunteen koulutaipaleen päättymisestä, Adina Nivukoski esittää.
Monissa lukioissa on jo alettu varautua erikoisjärjestelyihin kevään lakkiaisjuhlissa.
Rauman lyseon lukion rehtori Jussi Paavola pitää huhtikuun puoliväliä taitekohtana. Nykyiset poikkeusjärjestelyt kokoontumisrajoituksineen jatkuvat hallituksen tämän hetkisellä päätöksellä 13. huhtikuuta asti.
– Meillä on lakitettavia hieman alle 200. Vieraineen päivineen kysymys on aika isosta ihmismassasta, joten katsotaan. Olen laittanut lakkiaisasian vähän odottavalle kannalle, toteaa Paavola.
Raumalla on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi lakkiaisten pitämistä useammassa erässä. Nykyisellä kymmenen hengen kokoontumisrajoituksella se tuskin onnistunee.
– Täytyy varmasti jonkinnäköisiä virtuaalivaihtoehtoja ryhtyä miettimään, pohtii Jussi Paavola.
Nettistriimin kautta ylioppilaiksi julistamista on mietitty Turussakin.
Turun lukiokoulutuksen toimialajohtaja Esko Heikkosen mukaan alkaa vahvasti näyttää siltä, että tämän kevään ylioppilaat tulevat saamaan yo-todistuksensa postissa.
Osa Turun lukioista miettii jo juhlapaikkojen tilavarausten perumista. Jotkut ovat Heikkosen mukaan sen jo ehtineet tehdäkin.
Turun klassillisen lukion rehtori Kai Heino arvioi, että lukiot alkavat perua juhlatiloja tulevalla viikolla. Heinon mukaan hänen opinahjonsa varaus Turun Mikaelin kirkkoon on yhä voimassa.
Eräs kaupungin kauneimmista juhlasaleista, Turun VPK:n talo, on joutunut siirtämään koko kevään kalenterimerkinnät tuonnemmaksi tai perumaan kokonaan. Turun Iltalukion lakkiaisjuhla on kuitenkin edelleen buukattuna 29. toukokuuta.
Yhtenä vaihtoehtona on lakkiasjuhlien siirto loppukesään, ellei peräti syksyyn.
– Haluaisin, että meidän ylioppilaillamme olisi kunnolliset juhlat. He ovat tehneet ison työn, ja vähintäänkin ansainneet juhlapäivänsä lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen, sanoo Rauman lyseon lukion rehtori Jussi Paavola.
Adina Nivukosken johtamassa Lukiolaisten liitossa viime viikot ovat olleet kiireisiä. Ylioppilasjuhlat eivät ole olleet päällimmäinen huoli.
– Olemme informoineet lukiolaisia ylioppilaskirjoitusten muutoksista ja valintakoeuudistuksesta. Samaan aikaan on vielä lobattu päättäjiä siitä, miten muutokset pitäisi mielestämme tänä keväänä hoitaa, puheenjohtaja kertoo.
Lukiolaisten liittoon on tullut paljon yhteydenottoja ja ne ovat kielineet nuorten huolesta.
– Nyt on niin paljon epävarmuutta, että vastauksia ei ole aina pystytty antamaan. Toisaalta olemme päässeet tekemään tänä keväänä juuri sitä edunvalvontatyötä, jonka vuoksi tämä liitto on perustettu.
Nelli Mikkilä on saanut ylioppilaskirjoitusten jälkeiset päivät hyvin kulumaan kotosalla Laihialla.
– Olen siivoillut, treenannut sekä autellut kotitöissä ja pikkusisarusten etäkouluhommissa.
Abiturientti on päässyt heti tuoreeltaan kertaamaan koulumuistojaan, sillä nuoremmista sisaruksista löytyy alakoululainen, yläkoululainen ja lukiolainen.
Nelli Mikkilä kertoo, ettei hän ole laittanut pahakseen kotoiluakaan.
– Ei tee tiukkaa olla kotona, ainakaan vielä. Olen aina ollut kotihiiri.
Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteishaku on juuri päättymäisillään. Aikaa on vielä huhtikuun ensimmäisen päivän iltapäivään saakka.
Pesäpalloilija Nelli Mikkilä on siirtänyt hakulomakkeen jättämistä viimeisiin päiviin.
Ykköshakukohteet ovat liikuntapedagogia tai liikuntabiologia Jyväskylän yliopistossa. Abiturientin mielessä kaihertavat vaihtoehtoina myös terveystieteiden tai lääketieteen opinnot.
Lukiolaisten liitto haluaa, että valintakokeet järjestetään myös poikkeusoloissa, terveysvaatimuksia toki kunnioittaen. Liiton mukaan pääsykoetiloja on järjestettävä sen mukaan, että hakijat saadaan riittävän etäälle toisistaan.
– Olisi tosi ongelmallista, jos yhteishaussa valintaperusteet yhtäkkiä muutetaan. Toivottavasti poikkeusolojen vuoksi kenellekään ei aiheudu ei-toivottua välivuotta, Adina Nivukoski pohtii.
Nelli Mikkilä miettii, voiko liikuntatieteellisen pääsykokeissa osoittaa etänä fyysistä suorituskykyään.
– Ei taida onnistua!
Nelli Mikkilä uskoo ylioppilaskevään jäävän pysyvästi mieleen.
– Kun on kaikenlaisia sotia ollut, sitä aina ajattelee, että ei niitä meidän aikana tule. Niinpä vain tuli tällainen virusaikakin.
Toimintatapojaan Nelli Mikkilä ei usko muuttavansa epidemian jälkeenkään.
– Kun tästä selvitään, osaan kyllä arvostaa sitä, että pääsen tapaamaan normaalisti kavereita, liikkumaan ja treenaamaan joukkuekavereiden kanssa.
Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 30.3. kello 23.
Kahden ihmisen pelätään hukkuneen Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa auton upottua jäihin.
Poliisi ja pelastuslaitos saivat lauantai-iltana kahdeksan jälkeen ilmoituksen jäärailoon ajaneesta ja järveen uponneesta autosta Ilomantsin Koitereella.
Ilmoitustietojen mukaan autossa oli viisi henkeä, joista kolme oli päässyt ulos autosta ja pelastautunut rantaan. Kahden henkilön pelätään hukkuneen.
Etsinnät alueella ovat edelleen käynnissä. Poliisi ei anna tässä vaiheessa lisätietoja tapauksesta.
Auto upposi jäihin lauantai-iltana myös Leppävirralla Pohjois-Savossa.
Poliisi oli saanut ilmoituksen jäihin juuttuneesta ja hieman myöhemmin järveen uponneesta henkilöautosta Leppävirran Ylä-Koiruksella. Ilmoituksen mukaan autosta oli pelastautunut kolme ihmistä.
Kun pelastusviranomaiset tulivat paikalle, auto oli uponnut jäihin, eikä paikalla ollut enää ketään. Poliisin arvion mukaan autoon tai veden varaan ei ole jäänyt henkilöitä, mutta asian varmistamiseksi autossa olleita pyydetään ilmoittautumaan hätäkeskukseen tai poliisille.
Edellä mainittujen tapausten lisäksi poliisi ja pelastustoimi etsivät lauantain aikana jäihin pudonneiksi ilmoitettuja henkilöitä Kangasniemellä ja Kuopiossa.
Poliisi muistuttaa, että jäille ajaminen on tällä hetkellä vaarallista, eikä jäällä liikkumista suositella edes jalkaisin.
BERLIINI Keskellä Eurooppa saattaa istua ensi viikolla uusi itsevaltias. Tai sitten kyse on demokraattisesta itsepuolustuksesta pandemiaa vastaan. Tulkinta riippuu vastaajasta.
Unkarin nationalistisen pääministerin Viktor Orbánin hallitus on esittänyt maahan hätätilalakia, joka keskittäisi vallan hallitukselle ja jonka päättymisaikaa ei ole määritelty. Laki on parlamentin toisessa käsittelyssä tiistaina ja menee silloin todennäköisesti läpi.
– Hallitus voi sitten käytännössä tehdä mitä haluaa, niin kauan kuin haluaa, sanoo kansalaisjärjestö Unkarin Helsinki-komitean johtaja Márta Pardavi puhelimitse Budapestista.
Pardavin riski on todellinen, koska Unkarissa valta on jo valmiiksi keskitetty. Hänen mukaansa kulisseissa tehdään demokratian kannalta pitkäkestoisia ratkaisuja, kun kansan huomio on terveyshuolissa ja koronakriisissä.
– Itsevaltaiset johtajat tarttuvat nyt tilaisuuteen.
Hiljentyneessä Budapestissa istuu myös lakimies ja poliittinen kommentaattori Miklós Szánthó. Hän elää keskellä samaa kriisiä, mutta on täysin eri mieltä hallituksen esityksestä. Hänestä asetus on välttämätön.
– Pandemia vaikuttaa terveyteen, sosiaaliseen elämän ja talouteen, joten vastatoimista pitää pystyä päättämään mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, Szánthó kirjoittaa sähköpostitse.
Szánthó johtaa Centre for Fundamental Rights -tutkimuslaitosta. Hänet tunnetaan hallituksen linjaa myötäilevistä mielipiteistä.
Koronapandemia on suistanut koko Euroopan uuteen asentoon. Huoli ei koske vain terveyttä, sairaaloiden kantokykyä tai taloutta vaan myös kansalaisten oikeuksia ja demokratiaa.
Pandemiaa padotaan koko kansaa koskevilla poikkeustoimilla, jotka kajoavat syvälle perusoikeuksiin. Oikeus kokoontua, liikkua ja matkustaa vapaasti ovat kaikki nyt katkolla.
Euroopan maiden välille ovat nousseet rajatarkastukset. Sisään pääsevät lähinnä enää omat kansalaiset ja pysyvät asukkaat.
Vahva valtio on tehnyt paluun.
Unkari ei ole ainoa Euroopan maa, jossa koronakriisiä halutaan hoitaa poikkeuslain avulla. Suomessa valtioneuvosto ja tasavallan presidentti totesivat poikkeusolot. Käyttöön otettiin valmiuslaki. Myös muualla Euroopassa valtaa keskitetään pääkaupunkeihin poikkeustilan vuoksi.
Miksi sitten juuri Unkarista pitäisi olla huolissaan?
Ongelma on kriitikoiden mukaan se, että perusoikeuksien lisäksi Unkari on koronan varjolla viemässä poliittisia oikeuksia. Esimerkiksi vaalien lykkääminen on suunnitellussa laissa mahdollista.
Kansalaisjärjestöjohtaja Pardavin mukaan Unkariin suunnitellussa hätälaissa on kaksi muutakin suurta ongelmaa. Ensinnäkin sillä ei ole päättymispäivää. Poikkeustoimilla on ikävä tapa muuttua pysyviksi, jos ne hyödyttävät hallitusta.
Unkarissa on esimerkiksi ollut jo vuodesta 2015 voimassa jo ennestään hieman erilainen hätätilalainsäädäntö siirtolaiskriisin vuoksi, vaikka turvapaikanhakijoiden tulo on lähes loppunut.
Toisekseen hätätilalaki uhkaa rajoittaa Unkarin jo ennestään kapeaa sananvapautta. Osana lakia valeuutisia levittävät henkilöt voivat joutua syytteeseen ja viideksi vuodeksi vankeuteen.
– Ei ole poissasuljettua, että tätä käytetään nyt poliittisena painostuskeinona, Pardavi sanoo.
Eurooppa-tutkija Timo Miettinen sanoo, että autoritaarisuuden kiihtyminen tietyissä maissa, kuten Unkarissa, on vain yksi pandemian aiheuttamista demokratiakriiseistä. Hän on eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut yliopistotutkija Helsingin yliopistossa.
Miettinen uskoo, että samaan aikaan Italiassa ja Espanjassa kriisi jää historiaan päinvastaisesta kehityksestä: julkisten auktoriteettien ja virkamieskoneiston rapautumisena.
Molemmissa maissa kuolee koronaan jo satoja ihmisiä päivässä eivätkä viranomaiset ole pystyneet huolehtimaan odotetulla tavalla kansalaisten terveydestä.
– Tässä onkin hankaluus hahmottaa tätä kriisiä. Yhtäältä on vahvistuva valtio ja yhtäältä liian heikko valtio, Miettinen sanoo puhelimitse.
Unkarin hallitusmielinen politiikan kommentaattori Szánthó sanoo, että kansa tukee nyt mielipidemittausten mukaan vahvaa valtiota pandemian patoamiseksi. Yleinen etu ajaa yksilön oikeuksien edelle.
– Tämä ei ole vallan keskittämistä vaan tapa voittaa kriisi ja löytää nopein tie takaisin normaaliin elämään, Szánthó sanoo.
Myös Saksassa kansa antaa laajan tuen liittovaltion ja osavaltioiden määräämille poikkeustoimille. Yleisradioyhtiö ARD:n kyselyn mukaan 95 prosenttia saksalaisista hyväksyy ankaran kokoontumiskiellon ja muut varokeinot.
Moni kaipaa vahvaa valtiota, mutta samalla pandemian patoaminen ei onnistu ilman uudenlaista aktiivista kansalaisuutta.
Tällä hetkellä valtaosa Eurooppaa elää kovien rajoitusten ja ulkonaliikkumiskieltojen määrittämää arkea. Mutta yhteiskunnan sulkeminen ei ole sosiaalisesti tai talouden kannalta kestävä, vaan ympäri Eurooppaa etsitään vaihtoehtoisia ulospääsyratkaisuja.
Süddeutsche Zeitung julkaisi perjantaina tietoja Saksan sisäministeriön esityksestä, jossa ulosääsykeinoksi pakkokeinoista esitetään laajaa testausta ja tautitapausten eristämistä, jotta tavallinen elämä voidaan astettain palauttaa jo pandemian aikana.
Mutta ensin tauti pitää saada padottua ja tartuntamäärien kasvu hiipumaan.
Tämä malli on käytössä jo Etelä-Koreassa, eikä se onnistu ilman valtaisaa mobiloisointia ja kaikkien sitouttamista. Valvonnan välineeksi halutaan yksityiset teletunnistetiedot, mutta valtiollinen valvontakoneisto ei yksin riitä.
Kaikkien on noudatettava sääntöjä. Koska rokotetta tai lääkettä ei ole, kuolleiden määrä riippuu ihmisten käyttäytymisestä.
Liittokansleri Angela Merkel sanoi jo viime viikolla historiallisessa televisiopuheessaan, että solidaarisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.
Timo Miettinen sanoo, että tässä suhteessa koronapandemia eroaa vaikka 9/11-iskujen jälkiseurauksista tai finanssikriisistä. Silloin ei kysytty kansalta, haluavatko he lentokentille tiukat turvatarkastukset tai kannattavatko kreikkalaiset julkista sektorin leikkauksia.
Koronakriisi sen sijaan pystytään ylittämään vain, jos kansalaiset sitoutuvat arkipäivää rajusti rajoittaviin toimiin.
– Jotta nämä toimet ovat tehokkaita, ne vaativat uudenlaista aktiivista kansalaisuutta – kykyä eettiseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun siitä, mitä seurauksia omilla teoilla muilla on, Miettinen sanoo.
Myös Suomessa kollektiivinen solidaarisuus on ollut jo koetuksella. Se on näkynyt selvästi vaikka aiempina autojonoina Lappiin, vaikka suositus oli jo välttää liikkumista, tai kotikaranteenisuositusten ohittamisena.
Osa suomalaisistakin on tulkinnut ohjeet ylhäältä tulevina käskyinä, kun toinen vaihtoehto tulkita rajoituksia on nähdä ne yhteisesti sovittuina pelisääntöinä.
Miettinen sanoo, että huolimatta elämän muuttumisesta aiempaa yksilökeskeisemmäksi, suositusten ohittaminen on ollut yllätys.
Tämän vuoksi koronapandemia on kaksinkertainen demokratiakriisi. Ihmisten on sitoutuduttava sääntöihin, sillä liikkumis- ja tapaamisrajoituksia ei pysty valvomaan aukottomasti kuin täysin totalitaarinen hallinto.
Vastuu on osa demokratiaa ja siitä lipeäminen vie pohjaa luottamukseen perustuvalta järjestelmältä.
– Silloin kriisi ei koske vain poliittista valtaa vaan sitä, etteivät ihmiset pysty sitoutumaan yhteisiin sääntöihin, Miettinen sanoo.
Lisää aiheesta:
Kirjeenvaihtajalta: Venäjä on valjastanut koronaviruksen propagandansa välineeksi
Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali
Lapissa epäillään, että koronavirustartuntoja on alkanut siirtyä Ruotsista Suomeen.
Lapin koronatartuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime päivän aikana eikä kaikkia tartuntaketjuja ole enää pystytty selvittämään. Tartuntoja on koko Suomen tilanteeseen nähden edelleen suhteellisen vähän.
Osan viime päivien tartunnoista epäillään liittyvän työmatkaliikenteeseen. Lapin keskussairaalan infektiolääkärin Markku Broaksen mukaan tästä on saatu selviä viitteitä.
– Meillä on kuluneen viikon aikana selkeästi tullut useita tilanteita, jossa on vahva epäily, että tartunta liittyy Ruotsiin.
Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin Norrbottenin koronatartuntojen määrä on noin kaksinkertainen Suomen Lapin koronatartuntoihin verrattuna.
Toisin kuin muilla rajoilla, Länsi-Lapissa työmatkaliikenne ja perheiden elämä kahdessa maassa on saanut jatkua kuten ennenkin, vaikka perusteeton liikenne onkin lopetettu. Muut Suomen rajat on suljettu ja pendelöinti Viron ja Suomen välillä on keskeytetty.
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella on lauantaihin mennessä todettu yhteensä 19 koronavirustartuntaa. Näistä 13 on Lapin sairaanhoitopiirissä ja kuusi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiirissä.
Tuhannen ihmisen edestakainen kulkeminen päivittäin on Broaksen mukaan selkeä riski Lapin kannalta.
– Kyllä se on merkittävä riski, kun noin paljon ihmisiä liikkuu rajan yli päivittäin. Tartunnat voivat tulla Ruotsin puolelta ja aiheuttaa täällä Suomen puolella lisätartuntoja ja epidemian riskiä. Toki yhtä lailla se voi olla myös toisin päin.
Broas nostaa esiin Suomen ja Viron välisen työmatkaliikenteen, joka estettiin 22. maaliskuuta.
– Minun mielestäni länsirajan suhteen pitäisi tehdä samantyyppinen linjaus, sanoo Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas.
Lapin rajan tilannetta on seurattu myös sisäministeriössä. EU:n sisärajojen liikenteen jatkamisesta tai keskeyttämisestä päättää hallitus.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että asiaa on seurattu. Lapin Ruotsi-yhteys on ollut tiivis ja välttämättömän liikkumisen mahdollisuudesta on tähän asti haluttu pitää kiinni.
– Ruotsin rajalla kyseessä on luonnollinen työssäkäyntialue, jossa perheitä ja työpaikkoja on siinä rajan molemmin puolin lähekkäin. Maan raja ei yleensä haittaa arkea. Viron osalta on ollut pidempi pendelöinti.
Lapin rajavartioston mukaan rajaliikenne Ruotsiin ja Norjaan on vähentynyt virallisilla rajanylityspaikoilla jopa 90 prosenttia. Esimerkiksi torstaina 26.3. Ruotsin rajanylityspaikoilla oli noin 7000 ylitystä ja Norjaan oli 1093 ylitystä.
Rajavartioston arvion mukaan Ruotsin ja Suomen välillä kulkee töissä joka päivä noin 1 000 henkilöä eli työmatkalaisten rajanylityksiä päivittäin on noin 2 000.
Ohisalon mukaan Ruotsin rajan tilanteesta halutaan kaikki informaatio. Ministeri odottaa, että kuulee viikonloppuna terveysviranomaisten tuoreet arviot.
– Tottakai asia on meillä asialistalla sen takia, että meidän on pian ilmoitettava eduskunnalle, mitä rajoituksia mahdollisesti tullaan jatkamaan. EU:n sisärajoista hallitus voi päättää itse. Tämän osalta tullaan kyllä tämänkin viikonlopun aikana käymään keskusteluja yhdessä, Ohisalo sanoo.
Suomi sulki rajansa 19. maaliskuuta ja sen jälkeen kaikki perusteeton liikkuminen rajan yli on estetty myös Schengen-alueen sisärajoilla Ruotsiin ja Norjaan.
Broas haluaisi enemmän tietoa koronan mallinnoksista terveysviranomaisilta. Broaksen mukaan vasta aivan viime päivinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lähettänyt mallinnoksiaan koronaepidemiasta sairaaloille. Siihen asti lääkäri sanoo lukeneensa niistä mediasta.
Infektioylikääkäri haluaisi tietää THL:n selvityksistä paljon enemmän kuin nyt: Sairaala haluaisi mallinnoksia ja ennusteita, miten epidemia etenee eri skenaarioissa ja mihin ne perustuvat. Entä miten epidemia kohtelee eri-ikäistä väestöä? Kuinka moni sairastuu, kuinka suuri osuus joutuu sairaalaan ja edelleen teholle?
– Tämän tyyppistä tarvetta meillä kaikissa sairaanhoitopiireissä on, Broas sanoo.
Lue myös:
28.3.20: korjattu tekstin muotoilua viimeisen väliotsikon jälkeen. Ei kuten ensin luki tietoa koronasta vaan koronan mallinnoksista.
Pohjois-Pohjanmaalla on kuollut ensimmäinen ihminen koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.
Iäkäs henkilö on menehtynyt koronavirukseen perjantaina 27.3.2020 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Menehtynyt kuului vaikean perussairautensa takia riskiryhmään.
Perjantai-iltana Oulun seudun yhteispäivystyksessä 15 OYS:n työntekijää ja kolme ensihoitajaa altistuivat hoitotilanteessa koronavirukselle. Epäily koronainfektiosta heräsi hoidon aikana.
Kaikki altistuneet ovat saaneet tiedon ja ovat oireettomina karanteenissa. Muut yhteispäivystyksen potilaat eivät olleet samassa tilassa eivätkä saaneet altistusta. Henkilökunnan suojausta laajennetaan uusiin potilasryhmiin.
Yksityisyyden suojaamiseksi hoidossa olevista ja menehtyneestä potilaasta ei anneta lisätietoja.
Koronavirukseen on kuollut Suomessa nyt yhteensä kahdeksan henkilöä.
Pohjois-Pohjanmaalla on tähän mennessä varmistettu 50 koronavirustartuntaa. OYS:ssa on tällä hetkellä hoidossa viisi koronapotilasta, joista kaksi on tehohoidossa.
Tartuntaketjut liittyvät pääosin matkailuun. Yksi tapaus on sellainen, jonka alkuperää ei tiedetä.
Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.
Koronaviruksen aiheuttamat suuret lomautukset kiristävät seurakuntien taloutta jo huhti–toukokuussa. Lomautukset pienentävät kirkollisverokertymää arviolta 40–50 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Se on noin viisi prosenttia seurakuntien verotuloista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perunut puheitaan New Yorkin osavaltion määräämisestä karanteeniin. Hän kertoo keskustelleensa aiheesta terveysviranomaisten kanssa ja tulleensa siihen tulokseen, ettei karanteenitoimiin ole nyt aihetta. Trumpin tviitin ja muut uusimmat uutiset koronaviruksesta voit lukea tästä koosteartikkelista.
Yhdysvalloissa on viime viikkoina myyty ennätystahtiin aseita ja ammuksia. Esimerkiksi Detroitissa myynti on kasvanut nelin- tai jopa kymmenkertaiseksi. Koronapandemia on säikäyttänyt amerikkalaisia ajattelemaan, miten torjutaan rikollisuutta, jos tauti kaataa lainvalvojia kiihtyvään tahtiin. Pandemia syö poliisivoimien toimintakykyä, ja Detroitin poliisi on jo ilmoittanut vähentävänsä pikkurikollisten pidätyksiä.
Ilmastopäästöt ovat pienentyneet koronaviruskriisin takia. Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkisen mukaan tilannetarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen. Suomessa julistettu poikkeustila ja valmiuslain käyttöönotto ovat Hukkisen mukaan esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat käydä toteen.
– Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.
Päivää vietetään suurelta osin poutaisessa ja aurinkoisessakin säässä. Maan keskivaiheilla ja Lapissa voi tulla paikoin heikkoja lumikuuroja. Lämpötila kohoaa päivällä etelässä plussan puolelle.
Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Säännöllisesti liikkuvilla on vahvempi vastustuskyky flunssaa ja viruksia vastaan kuin ihmisillä, jotka eivät harrasta säännöllistä liikuntaa. Kun liikunta muuttuu kestävyysharjoitteluksi ja sitä tehdään täysillä tehoilla, tilanne muuttuu.
Koronan leviäminen on saanut monet puhumaan vastustuskyvystä ja treenaamisesta. Muun muassa Facebookin juoksuharrastusryhmissä käydään kiivasta keskustelua kovien treenien haitoista ja hyödyistä.
Onko nyt siis sellainen hetki, että pitäisi jättää tehotreenit suosiolla väliin, koska kovat urheilusuoritukset laskevat vastustuskykyä? Tuleeko kovaa treenaava ihminen oikeasti helpommin kipeäksi?
Kestävyysvalmentaja Timo Vuorimaan mukaan kyllä ja ei: asia ei ole ihan niin mustavalkoinen. Useita urheilu- ja valmennuskirjoja kirjoittanut Vuorimaa on juoksusta väitellyt liikuntatieteen tohtori ja huippujuoksijoiden valmentaja.
– Kovaa urheileminen voi heikentää tilapäisesti vastustuskykyä. Silti niin sanotusti pitkässä juoksussa kestävyysharjoittelu on yksi parhaista suojakeinoista infektioihin ja luultavasti virustartuntoihinkin, Vuorimaa kertoo.
Ylen uutisen mukaan ylätiehengitysinfektiot aiheuttavat urheilijoille enemmän sairauspäiviä kuin kaikki muut vammat tai sairaudet yhteensä.
Monena talvena suomalaiset penkkiurheilijat ovat ihmetelleet, miten ampumahiihtojoukkue tuntuu olevan vähän väliä sairaana.
Jos harrastaa rankkoja kestävyyslajeja, harjoitteluohjelmaan pitää kuulua lepopäiviä, joiden aikana vastustuskyky saa jälleen palautua ennalleen. Ilman palautumista ja lepoa infektioiden saamisriski kasvaa entisestään.
Toisaalta esimerkiksi huippu-urheilijat joutuvat pienemmänkin sairastumisen vuoksi nopeasti lepäämään ja jättämään jopa kisoja väliin. Flunssassa tai muissa oireissa ei pidä urheilla ja tätä myös koetetaan huipulla valvoa.
Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä ja stressi voi vaikuttaa vastustuskykyyn sekä palautumiseen. Kun koronakriisi täyttää uutiset, liikunta voi lieventää paineita. Liian kova harjoittelu yhdistettynä stressiin ja huoleen ei kuitenkaan ole hyvä yhdistelmä.
Keskivertoaikuisella on kahdesta kolmeen ylähengitystieinfektiota vuoden aikana. Altistumme eri viruksille päivittäin, mutta jotkut ovat toisia alttiimpia sairastumaan. Myös ylikunto voi kasvattaa sairastumisalttiutta.
Päivän kuumeesta toipuminen vie noin kolme päivää, kolmen päivän kuumeesta toipuminen noin 12 päivää. Sairauspäiviä ei saa kurottua takaisin aloittamalla kovan treenaamisen puolikuntoisena.
Mistä sitten tietää, rääkkääkö kehoaan väärällä hetkellä vai tekeekö pieni teholisä vain hyvää?
Kestävyysvalmentaja Timo Vuorimaa nostaa esiin 60-60-60-muistisäännön. Ensimmäinen luku viittaa matkaan: älä juokse viikossa yli 60 mailia eli yli sataa kilometriä.
Toinen tarkoittaa tehoja: älä kuormita kroppaa treenissä yli 60 prosenttia koko kestävyydestä, liiku siis maltilla.
Kolmas tarkoittaa aikaa: yli 60 minuutin intensiivisiä treenejä ei kannata jatkuvasti tehdä.
Yli 90 minuuttia kestävä raskas kestävyysliikunta voi altistaa ihmisen infektioille jopa 72 tuntia suorituksen jälkeen. Tieto on huomionarvoinen niin maratoonareille kuin esimerkiksi triathlonisteillekin.
Yli puolentoista tunnin kovaa juoksulenkkiä kannattaa harkita kahteen kertaan koronan levitessä.
Kun kroppa viedään suorituksen aikana sen rajoille saakka, keho erittää tiettyjä stressihormoneja, jotka lisäävät sairastumisriskiä heikentämällä vastustuskykyä.
Vastustuskykyä voi parantaa esimerkiksi huolehtimalla säännöllisestä ruokailurytmistä, välttämällä alkoholia ja nukkumalla hyvää unta.
– Liikunta on kuitenkin yksi parhaista keinoista parantaa vastustuskykyä, Vuorimaa muistuttaa.
Espanjan hallitus keskeyttää kaiken taloudellisen toiminnan koko valtakunnassa kahdeksi viikoksi. Asiasta ilmoitti pääministeri Pedro Sanchez.
– Kaikkien ei-välttämättömien alojen työntekijöiden on pysyttävä kotonaan seuraavat kaksi viikkoa, jotta koronaepidemia saadaan pysäytettyä, Sanchez ilmoitti.
Hallitus kokoontuu päättämään liikkumisrajoituksista huomenna sunnuntaina ja määräys astuu voimaan maanantaista alkaen, kertoo el Pais -lehti.
Työntekijät saavat palkkaa huolimatta töiden keskeytymisestä.
Espanjassa on jo 72 000 ihmistä saanut koronatartunnan ja 5 690 kuollut siihen.
Italiassa tauti on vaatinut vielä enemmän uhreja. Italian hallitus päätti taloudellisen toiminnan keskeyttämisestä jo aiemmin.
Kun ihmiset ovat lakanneet ajamasta autoillaan, käymästä ostoksilla ja matkustamasta tuhansia kilometrejä maasta toiseen, on tapahtunut se mitä viime vuodet on kiihkeästi vaadittu.
Ilmastopäästöt ovat alkaneet tippua. Ja se on tapahtunut nopeasti.
Suurten kaupunkien punaisena hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä.
Monia on koskettanut viime viikkoina uutinen, että Kiinassa on nähty ensimmäistä kertaa sininen taivas.
Helsingissäkin on helpompi hengittää, kun Ilmatieteen laitoksen kartat näyttävät liikenteestä pääsevän typpidioksidin alkaneen vähentyä.
Päästöt ovat lähteneet laskuun tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä. Mutta myös energiantuotannon ja teollisuuden väheneminen näkyy.
Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet koronaviruksen takia arviolta neljänneksellä. Osittain vaikutus selittyy maan uudenvuoden juhlien ympärille levittäytyvällä lomakaudella, mutta käyrä ei ole lähtenyt sen jälkeen normaaliin nousuun.
Kiina on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Nyt nähty väheneminen voi tarkoittaa jopa noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin pyyhkiytymistä pois ilmakehästä. Määrä on vastaa noin nelinkertaisesti Suomen vuosittaisia kokonaispäästöjä.
Kun Eurooppa ja Yhdysvallat seuraavat perässä, on selvää, että koko maailman päästöissä tullaan näkemään jonkinlainen pudotus.
Vielä ei tiedetä, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Sitä tutkitaan parhaillaan.
Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Mutta ovatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet samalla myös ilmastoteko? Voisiko edes niistä iloita, kun maailma on muuten alkanut näyttää tieteiselokuvien dystopialta?
Päinvastoin, sanoo ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.
– Kokonaisuuden kannalta tämä on se kauhuskenaario.
Hukkisen mielestä koronavirus tarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen.
– Tämä on surullista, kun kerran tiedämme, että voisimme rauhallisemminkin keinoin päästä eroon vaikkapa lentoliikenteen ongelmista.
Suomessa julistettu poikkeustila ja valmiuslain käyttöönotto ovat Hukkisen mukaan esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat käydä toteen.
– Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.
Nyt on nähty, että päättäjät kyllä reagoivat, kun on tosipaikka. Politikointi on ainakin toistaiseksi loistanut poissaolollaan.
Hallituksen rivit ovat olleet illasta toiseen suorat, eikä talouskasvua ole epäröity laittaa jäihin, kun ihmishenget ovat uhattuna.
Sama ei ole toistaiseksi tapahtunut ilmastonmuutoksen vuoksi.
Monet sään ääri-ilmiöistä ovat jo totta, ja niiden on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämmetessä lisää.
Myös ilmansaasteet tappavat pandemian lailla. Tuoreen tutkimuksen mukaan niihin kuolee ihmisiä enemmän kuin koronavirukseen on ennustettu kuolevan, yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa.
Ilmastonmuutos on jopa kertaluokkaa kohtalokkaampi kuin kriisi, jota nyt eletään. Miksi se ei ole saanut aikaan koronaviruksen kaltaisia poikkeustoimia?
Hukkinen kääntää asian toisinpäin. Ei pandemiakaan ole saanut aikaan nopeita toimia niin kauan, kun se on ollut vasta uhka.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut pandemiasta pitkään. Hukkisen mukaan kaikki alan asiantuntijat ovat puhuneet siitä aivan samalla tavoin, kun ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet lämpenemisen seurauksista.
Pandemia on osoittanut järjestelmämme kyvyn reagoida, mutta se on myös soittanut totaalisen kyvyttömyytemme ennakoida, sanoo Hukkinen.
– Eiväthän päättäjät tehneet mitään kaikkina näinä vuosina, kun epidemiologit kertoivat, että meille on muuten tulossa paha pandemia.
Suomessakin tilanteesta on oltu hyvin tietoisia. Toissa vuonna julkaistiin jopa opinnäytetyö, jonka otsikko on karu: Varautuminen vääjäämättömään: Tulevan influenssapandemian hallinta Suomessa.
Yhtäältä ilmastonmuutos ja pandemia ovat luonteeltaan erilaisia. Virusta vastaan voidaan lopulta kehittää rokote, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on monitahoisempaa.
Hukkisen mukaan kyse on myös niin sanotusta kauhureaktiosta. Ilmiötä on tutkittu yhteiskuntatieteissä paljon.
– Se, että kuolee paljon ihmisiä yhdellä kertaa, laukaisee kauhun reaktioita. Kun yksi ihminen kuolee joka toinen päivä ilmansaasteisiin, se ei ole niin kauheata.
Hukkinen johtaa tutkimusryhmää, jossa paneudutaan niin sanottuihin viheliäisiin ongelmiin. Ne ovat ongelmia, joiden ratkaiseminen synnyttää uusia ongelmia. Sellainen on ilmastonmuutos, ja sellainen on myös pandemia.
Tutkimusryhmä veti hiljattain Helsingin kaupungin päättäjille kuvitteellisen harjoituksen, jossa luonnonmullistukset alkoivat ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyä.
Harjoituksessa päättäjille annettiin paljon valtuuksia ratkaista energia- ja liikennekysymyksiä. Se piti tehdä nopeasti, jotta kriisi ei kärjistyisi.
Harjoitus osoitti, että kauaskantoiset päätökset ovat hyvin vaikeita.
– Kun pitäisi tehdä päätöksiä, jotka menevät 20 vuotta eteenpäin, siinä tulee vähän sellainen sukupolvikokemus, että enhän mä täällä sitten ole.
Hukkinen uskoo, että kun metsäpalot, rankkasateet, tulvat ja sähköjä katkovat jäämyrskyt kunnolla rantautuvat Suomeen, syntyy aivan samanlainen mobilisaatio kuin nyt.
Silloin voidaan laittaa valmiuslaki voimaan ja ottaa velkarahaa käyttöön.
Hukkinen sanoo tutkimustensa myötä oppineensa luottamaan suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiuteen. Valmiusharjoituksia tehdään säännöllisesti kaikilla hallinnon tasoilla valtiosta kuntiin.
Kuviossa on kuitenkin yksi iso ongelma.
Kun ennakoinnin sijaan valmistaudutaan vastaanottamaan vain kriisejä, saatetaan luisua kohti poikkeusolojen yhteiskuntaa.
Yhteiskunnasta tulee kroonisesti autoritaarinen, jos valmiuslakia aletaan yhtenään napsautella päälle. Siitä on jo herännyt keskustelua oikeusoppineiden keskuudessa.
– Koska kriisit tulevat olemaan toistuvia, meidän rakkaista demokratioista voi tulla osittain autoritaarisia yhteiskuntia, Hukkinen sanoo.
Poliittista päätöksentekoa pitäisikin hänen mielestään reivata kunnolla. Asiantuntijatiedon pitäisi tulla nykyistä voimakkaammin esiin.
Tutkijoita pitäisi siis oikeasti kuunnella. Niin tapahtuukin nyt, kun kriisi on pahimmillaan ja päättäjät perustelevat koronavirustoimiaan THL:n asiantuntijoiden arvioilla.
Täyttä asiantuntijavaltaa Hukkinen ei kuitenkaan halua. Sen sijaan pitäisi ymmärtää, että päätöksenteko edellyttää jatkossa hyvin paljon tietoa.
– Tämä on pelottava oppitunti siitä, jos emme rupea uskomaan tieteellisiä raportteja. Tämän pitäisi laukaista hyvin vakava pohdinta, miten täällä eletään ilman, että olemme kroonisissa poikkeusoloissa.
.
Mutta mitä ilmastolle tapahtuu koronaviruksen seurauksena? Pysähtyykö maapalloa uhkaava lämpeneminen samalla kun pandemia tiputtaa päästöjä?
Pahimmillaan voi käydä juuri päinvastoin.
Jotain voi päätellä siitä, mitä tapahtui vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Silloin talouden myötä romahti myös maiden halu panostaa ilmastotoimiin.
Finanssikriisi on erityisesti Kiinan päästökasvun takana. Kriisin jälkeen maa elvytti talouttaan investoimalla raskaasti savupiipputeollisuuteen. Hiilivoiman käyttö lisääntyi.
Vuoteen mennessä 2013 Kiina vastasi jo yli puolesta koko maailman päästöjen kasvusta.
Samat merkit ovat nytkin ilmassa, sanoo pitkään Kiinaa seurannut energia-asiantuntija Lauri Myllyvirta. Hän toimii johtavana analyytikkona energiaan ja ilmansaasteisiin keskittyvässä tutkimuskeskuksessa CREA:ssa.
Myllyvirta kuvaa, kuinka Kiinan talouspolitiikka toimii. Maa asettaa bruttokansantuotteelleen kasvutavoitteen, johon pääseminen on tärkeää.
Nyt tavoite on tavallistakin korkeammalla, sillä maata hallitseva Kommunistinen puolue viettää pian satavuotisjuhliaan.
Koronakriisi on siis iskenyt erityisen pahaan saumaan. Kiinalla on kova paine elvyttää taloutta.
– Tämän vuoden bkt-luvuilla on valtava symbolinen merkitys, Myllyvirta sanoo.
Kun kulutus ja vienti eivät pandemian valtaamassa maailmassa vedä, vaihtoehto on polkaista käyntiin suuri määrä rakennushankkeita.
– Jos sellainen rakennusbuumi lähtee käyntiin, se luo kysyntää hiilivoimaloiden käyttämälle sähkölle, Myllyvirta sanoo.
Kiina on osin päättänyt uusien hiilivoimaloiden lisäämisestä jo ennen koronavirusta. Maa on purkanut asettamiaan ilmastotavoitteita viimeisen parin vuoden aikana.
Vielä ei ole tietoa, miten Kiina koronakriisin seurauksena toimii.
– Tässä vaiheessa on tärkeä ymmärtää, miten kauaskantoisesta päätöksestä on kyse, Myllyvirta sanoo.
Entä miten käy kansainvälisen ilmastodiplomatian?
YK:n ilmastoneuvotteluja koronavirus näyttää jo nyt vaikeuttavan.
Kevään tärkein välineuvottelu Bonnissa joudutaan todennäköisesti perumaan. Se taas asettaa liipasimelle myös varsinaisen, loppuvuodesta järjestettävän ilmastokokouksen.
Glasgow´n kokoukselle on asetettu suuria odotuksia, sillä sitä isännöi kunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan tunnettu Iso-Britannia.
Lisäksi kaikkien Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden on määrä kiristää tämän vuoden aikana päästövähennystavoitteitaan. Nyt siihen ei välttämättä ole poliittista valmiutta.
Antaako koronavirus edes aikalisän ilmastotoimiin, kun päästöt vähenevät?
– Voidaan sinänsä sanoa, että antaa aikaa. Mutta jos käy niin, että taantuma ja kriisi hankaloittavat ilmastopolitiikan tekemistä, silloin päästöjen väheneminen häviää siitä syntyvälle haitalle, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo.
Pandemia on osoittanut ainakin kaksi asiaa. Sen, että asioita voidaan muuttaa hyvin nopeasti.
Ja sen, että rahaa on. Maat satsaavat nyt huimia määriä velkarahaa estääkseen massatyöttömyyden.
Yhdysvalloissa julkistettiin tällä viikolla jopa 2 000 miljardin dollarin tukipaketti. Euroopan keskuspankki taas aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen.
Suomi on esitellyt 15 miljardin euron paketin, jolla on tarkoitus estää yrityksiä ajautumasta konkurssiin. Summa on yli kaksi kertaa suurempi kuin edellisessä finanssikriisissä.
Tynkkynen perääkin päättäjiltä viisautta. Ilmastonmuutoksen kohtalon ratkaisee se, mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Mitä tahansa toimenpiteitä toteutetaan, kannattaisi ottaa huomioon myös ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Niissä on mahdollisuus myös työllistämiseen.
Onko vielä liian aikaista keskustella ilmastovaikutuksista, kun kriisi on pahimmillaan?
– En odota, että Sanna Marin tiedotustilaisuudessa sanoisi, että nyt pitää vähentää päästöjä. Mutta valmistelu ja yhteiskunnallinen keskustelu pitää aloittaa, sanoo Tynkkynen.
Sitra on ehdottanut, että nyt käytettävillä tukirahoilla vauhditettaisiin kotimaista, uusiutuvaa energiaa, joukkoliikennettä, kotitalouksien energiaremontteja sekä metsien ja maaperän nieluja.
Vaikka Kiinan tulevia toimia on vaikea ennustaa, Tynkkynen näkee eron vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen tilanteeseen. Maailma on nyt eri paikka.
– Tuulivoima on halvin tapa tuottaa sähköä, halvempi kuin fossiiliset polttoaineet. Voi olettaa, että pystymme vastaamaan kriisiin fiksummin kuin viimeksi.
Lauri Myllyvirta taas sanoo, että pieni, lupaava signaali on ilmassa Kiinankin suhteen.
Maa on lykännyt kokousta, jossa ilmastopäästöille kohtalokkaasta bruttokansantuotteen kasvattamisesta päätetään.
Lykkääminen saattaa merkitä, että hurjien kasvutavoitteiden kohtuullistamista parhaillaan harkitaan Kiinassa. Se voisi tarkoittaa, ettei maailman päästökäyrä lähde aivan yhtä jyrkkään nousuun kuin edellisen kriisin jälkeen.
Huolestuttaako ilmastonmuutos koronaa enemmän? Voit keskustella aiheesta 30.3. klo 23:een saakka.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali
Lisenssi sateelliittikuviin: Creative Commons 2.0
Koronaviruspandemian tuomat etätyöt, koulujen sulkemiset ja karanteenit ovat sulloneet monet suomalaiset perheet ja yksin elävät koteihinsa. Kriisin pelätään kärjistävän muun muassa päihteidenkäytön ja lastensuojelun ongelmia.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ilmaissut huolensa pinnan alla muhivasta sosiaalisen kriisin vaarasta.
– Me ollaan ymmärretty, että tämä on merkittävä terveyskriisi ja talouskriisi, mutta itse pelkään, että sosiaalinen puoli on kaikkein hankalin. Eristäminen, alkoholi ja suomalainen kansanluonne ovat äärimmäisen hankala yhtälö, kertoi Vapaavuori Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
STT:lle huolen kertoo jakavansa muun muassa Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä, jonka mukaan pandemiaa seuraavan talouskriisin vaikutukset voivat olla pahoja.
– Jos tulee paljon työttömyyttä sekä konkursseja, ilman muuta se heijastuu ihmisten pahoinvointina. Voi olla aika hankala tilanne, jos julkinen talous, joka ei muutenkaan ole ollut kovin hyvissä kantimissa, heikkenee radikaalisti ja samaan aikaan erilaisten tukitoimien ja palveluiden tarve nousee.
Poikkeustila ja neljän seinän sisään jääminen ovat omiaan lisäämään riskiä alkoholinkäytön lisääntymisestä, arvioi Seppälä.
– Tavallinen sosiaalinen elämä on jäissä ja sosiaalinen kontrolli on poissa. Niilläkin ihmisillä, joilla ei ole päihdeongelmia, saattaa juominen lisääntyä. Erityisesti ihmisillä, joilla on valmiiksi jo riskirajat rikkovaa alkoholinkäyttöä, matka päihdeongelmaan on huomattavasti lyhyempi kuin maltillisesti käyttävillä.
Monet alkoholin ongelmakäyttäjät ovat työelämässä toimintakykyisiä, mutta poikkeusoloissa tämäkin voi horjua.
– Etätyössä ei ole sitä sosiaalista kontrollia työpaikalla, että työkaverit tai pomot näkisivät missä kunnossa on. Illalla saattaa kulua enemmän kuin on ajatellutkaan juoda, kun ajattelee, ettei huomenaamulla ole niin väliä, voi olla vähän väsyneemmässäkin kunnossa, hän sanoo.
Seppälä on huolissaan myös koronakriisin vaikutuksista lastensuojeluun, jota koskee hänen mukaansa sama sosiaalisen kontrollin puute kuin päihteiden käyttöäkin.
– Välttämättä kukaan ulkopuolinen aikuinen ei nyt havainnoi sitä, miten lapset voivat, onko heidät puettu kunnolla ja miten he käyttäytyvät. Nyt kun on määräykset pysyä omissa oloissa kotosalla, emme pysty sinne näkemään, lääkäri pohtii.
Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) valtakunnallisessa kriisipuhelimessa koronaviruksen aiheuttama ahdistus on yleistynyt vauhdilla. Vielä maaliskuun alussa koronavirus oli soiton aiheena vain 1,3 prosentissa puheluista, mutta 16.–22. maaliskuuta jo yli 15 prosenttia yhteydenotoista tehtiin koronaviruksen vuoksi.
– Siellä on kaikenlaisia soittoja. Ihmisiä ahdistaa ja mietityttää, miten tästä selvitään. Sinne soittaa jonkin verran parikymppisiä nuoria naisia joilla on ahdistusta. Sitten on myös nuorempia, jotka soittelevat siitä, että miten saa ajan kulumaan eristyksissä, kertoo Mieli ry:n kriisityön johtaja Outi Ruishalme.
Ruishalmeen mukaan koronakriisi on näkynyt sekä kriisipuhelimessa että nuorisochatissa lisääntyneinä yhteydenottoina.
Sosiaalipalveluiden rasite riippuu Ruishalmen mukaan pitkälti siitä, kuinka pitkään koronapandemia ja sen aiheuttama poikkeustila jatkuu.
– Jos se kestää pahimpien skenaarioiden mukaisesti useita kuukausia, kyllä se sitten alkaa olla (vaikea tilanne). Yksin olevilla ihmisillä ja perheillä, joilla on jo entuudestaan vaikeuksia, saattaa tulla aikamoisia tilanteita, hän sanoo.
Kriisin odotetaan iskevän erityisesti perheisiin, joissa päihde- ja mielenterveysongelmia on jo entuudestaan ja jotka tarvitsevat lastensuojelun tukea. Ruishalmeen mukaan useille ongelmaperheiden lapsille on tärkeää kodin ulkopuolinen maailma kouluineen ja harrastuksineen, jotka koronakriisi on nyt sulkenut.
Lue myös:
Asiantuntijat huolissaan: lastensuojelun asiakasmäärä voi kasvaa koronavirustilanteen vuoksi
Pääkaupunkiseudun turvakodeissa koronakriisi ei ainakaan vielä ole näkynyt kasvaneena kysyntänä.
– Tällaista ei ole vielä näkyvissä, mutta se on asia, josta olemme huolissamme. Se, että ihmiset ovat kotona, jossa parisuhteen ongelmat ovat esillä eikä niitä mihinkään pääse karkuun, saattaa vaikuttaa turvakotiasiakkuuden tarpeeseen, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Grönlundin mukaan turvakotien nykyiset paikkamäärät ja resurssit eivät riitä, jos avuntarve lisääntyy nykyisestä paljon koronakriisin myötä.
– Ei, ei tietenkään riitä. Kysymyshän ei ole ainoastaan asiakkaista, joiden elämäntilanne kotona kriisiytyy, vaan mahdollisesti sairastuneista asiakkaista ja henkilökunnasta. Niitä joudutaan joka päivä miettimään, Grönlund sanoo.
Turvakotitoiminnan resurssien lisäämisestä ja paikkamäärän kasvattamisesta päättävät valtio ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
– Tietenkin toivomme, että siinä vaiheessa (jos avuntarve kasvaa) THL tekee asian vaatimat päätökset, koska yksityinen palveluntarjoaja ei niitä pysty tekemään. Se on valtion ja THL:n asia pohtia, pitääkö paikkamäärää kasvattaa ja miten, toiminnanjohtaja sanoo.
Lue myös:
Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on nyt myös Suomessa. Vain parissa viikossa Suomi on siirtynyt muutamasta tartunnasta vaiheeseen, jossa iso osa maasta on suljettu taudin leviämisen hidastamiseksi.
Tästä jutusta näet viiden grafiikan avulla, missä koronavirusepidemiassa mennään maassamme. Jutun tiedot tartuntamääristä on päivitetty viimeksi 26.3. Ylen päivittyvän uutisartikkelin pandemian vaikutuksista maailmalla löydät täältä.
Suomen ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin tammikuun 29. päivä. Varmojen tartuntojen määrä alkoi kuitenkin kasvaa toden teolla vasta maaliskuun alussa.
Todellinen tartuntojen määrä voi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan olla 20–30 kertaa korkeampi. Tällä hetkellä vain vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä testataan. Testejä ei riitä kaikille.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, taudin leviäminen hidastuu. Nämä toimet näkyvät tartuntatapausten määrässä kuitenkin viiveellä.
THL on kertonut siirtyvänsä käyttämään tartuntatautirekisteriä tapausten raportoinnissa. Rekisterin tiedot päivittyvät kuitenkin jälkijunassa, minkä vuoksi siitä puuttuvat tuoreimmat tapaukset. Yllä oleva grafiikassa ovat mukana tartuntatautirekisteriin kirjattujen tapausten lisäksi myös muut varmistetut tartunnat, joista THL on kertonut.
Epidemian ensimmäisten viikkojen aikana koronavirus on levinnyt voimakkaimmin Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Vahvistettuja tapauksia on ollut eniten 25–34-vuotiailla.
Alueelliset erot ja erot ikäjakaumassa ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä vain pieni osa todellista koronavirustartunnoista on vahvistettu. Yllä olevassa grafiikassa ovat mukana vain niiden tapausten tiedot, joista THL on kertonut aluejakauman.
Perjantaina päivällä tästä aineistosta puuttui ainakin sata tuoreinta tartuntaa. Lisäksi THL ei ole kertonut tartuntojen alueellista jakaumaa julkisuuteen enää perjantain jälkeen.
Suomessa terveysviranomaiset ovat tiedottaneet koronaviruksen vaikutuksista lähinnä päivittäisissä katsauksissa. Esimerkiksi sairaalahoidossa olevien määrästä ja muista muuttujista ei ole vielä julkaistu kaikille avointa tietokantaa.
Muu maailma on ohittanut Kiinan vahvistettujen tartuntojen määrässä. Tällä hetkellä COVID-19-epidemia leviää nopeimmin Italiassa.
Koronavirus leviää herkemmin kuin esimerkiksi kausi-influenssa tai ebola, mutta ei yhtä herkästi kuin SARS. Ihmisillä ei myöskään ole immuniteettia koronavirusta vastaan, eikä siihen ole saatavilla rokotetta.
Koronavirus tarttuu kaikenikäisiin. Ikä ja entiset sairaudet lisäävät kuolemanriskiä koronatartunnassa. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuolleisuus koronaan on ollut noin 15 prosenttia.
Ennusteet tartuntojen, sairaalahoitoa tarvitsevien ja kuolemantapausten määrät ovat tässä vaiheessa vielä hyvin karkeita. Tässä kuvassa on käytetty lähteenä valtioneuvoston julkaisemaa ennustetta, jossa 1 prosentti tartunnoista johtaa sairaalahoitoon ja 0,1 prosenttia kuolemaan.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, epidemia pitkittyy, mutta tartuntoja tulee vähemmän. Tällä pyritään siihen, että terveydenhoitojärjestelmämme kestää koronaviruksen aiheuttaman kuormituksen. Se säästäisi myös ihmishenkiä.
THL:n mallinnuksen mukaan epidemia voi kestää Suomessa jopa puoli vuotta. Valtion ja ihmisten omista toimista riippuu, kuinka laajalle koronavirus leviää Suomessa. Valtioneuvoston lievimmän arvion mukaan tartunnan saa hieman yli miljoona suomalaista.
Kansainvälisesti on arvioitu, että enimmillään yli puolet väestöstä voi saada tartunnan, mutta vain pieni osa kuolee. Eri maissa on kuitenkin tehty erilaisia arvioita koronaviruksen vaarallisuudesta.
Harvat mittarit tiivistävät koronaviruksen jo näkyviä vaikutuksia paremmin kuin pörssi-indeksit. Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä kuvaavasta OMXH25-indeksistä on sulanut maan ensimmäisen koronavirustartunnan jälkeen 30 prosenttia. Sittemmin kurssit ovat jälleen kääntyneet nousuun, kun valtion elvytyspaketti on nostanut sijoittajien toiveita.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan ja pelko valtaa markkinat, vaikutukset talouteen ovat valtavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että taloudellista tuottavuutta kuvaava bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna jopa 5 prosenttia Suomessa. Ulkomaankauppa, palvelualat ja teollisuus kärsivät kaikki.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Hallituksen päättämät poikkeustoimet tulivat voimaan keskiviikkona
11 väitettä koronaviruksesta: Selvitimme, pitävätkö ne paikkansa, mikä on myytti ja mitä ei tiedetä
Tuhkan levittäminen keväthangille on monelle tuttu kevätjuttu joko omasta elämästä tai vanhempien sukupolvien puuhasteluna. Tuhkan mustaama lumi imee tehokkaammin auringon lämpösäteilyä kuin vitivalkoinen hanki, joten lumi sulaa nopeammin.
Tuhkan levittely ei kuitenkaan ole vain kärsimätöntä kevään vauhdittamista, vaan myös hyödyllistä kesän kirittämistä. Puuntuhka on nimittäin hyvää lannoitetta sekä nurmikolle että muille puutarhan kasveille. Parasta on koivun tuhka.
Puutarha-agronomi Heli Pirisen mukaan koivun tuhkan ravinnesuhde on optimaalinen kotipuutarhan lannoitukseen. Lisäksi koivua poltetaan kotitalouksissa paljon, joten sen tuhkaa on eniten saatavilla.
– Sekapuun tuhkaa ei tietenkään tarvitse erikseen varoa, vaan tärkeintä on, että tuhka tulee puhtaasta puusta.
Puutuhka sisältää kasvien pääravinteista kalsiumia, fosforia ja kaliumia ja lisäksi useita mikroravinteita kuten mangaania, kuparia ja sinkkiä.
Tuhka olisikin muutoin täydellinen puutarhan yleislannoite, mutta polttopuun sisältämä typpi katoaa savuhormin kautta taivaan tuuliin. Koska tuhkassa ei ole typpeä, se ei voi olla puutarhan ainoa lannoite. Typpi on kasville yksi tärkeimmistä ravinteista, sillä siitä kasvi tekee muun muassa lehtivihreää ja käyttää sitä solukoiden rakennusaineena.
– Tuhkan lisäksi typpilannoite on siis paikallaan, sanoo tutkija Kalle Hoppula Luonnonvarakeskuksesta.
Tuhka on emäksistä ja maaperään levitettynä se toimii kuin kalkki, eli tuhka nostaa happamuustasosta kertovaa pH-arvoa. Maaperä on yleisesti hapan, ja viljelykasvit vaativat, että pH olisi 6–6,5.
Heli Pirisen mukaan tuhkalla pystytään saamaan maaperään niin sanottu kalkitusvaikutus, ja pH:n nousu oikealle tasolle edesauttaa muiden ravinteiden liukenemista kasveille käytettäväksi.
Monen pihanurmea vaivaa sammal, joka viihtyy happamaksi päässeessä maassa. Tuhka puree siihenkin.
– Sammalen kertyminen kertoo maaperän tiivistymisestä. Tuhka on orgaaninen lannoite, eli se vaikuttaa positiivisesti maaperän rakenteeseen kalkitusvaikutuksen lisäksi, Pirinen kertoo.
Pirinen lisää, että oikein tiiviiksi päässyttä pihanurmea pitää myös ilmavoittaa esimerkiksi kävelemällä tarkoitukseen valmistetuilla piikkikengillä. Piikit tekevät reikiä maapohjaan, jolloin nurmella on paremmat mahdollisuudet kilpailla vähässäkin hapessa menestyvän sammalen kanssa.
Hangelle levitettäväksi ja lannoitteena käytettäväksi soveltuu ehdottomasti ainoastaan varmuudella puhtaista puista syntynyt tuhka.
– Roskien poltosta tulevassa tuhkassa on hyvin todennäköisesti jotakin myrkyllisiäkin yhdisteitä, muun muassa raskasmetalleja, joten sitä ei saisi missään nimessä levittää pihaan tai kasvimaalle. Myös puutuhkassa on pieniä määriä raskasmetalleja, mutta ei merkittävästi, kertoo Kalle Hoppula.
Kotona syntyy tuhkaa lämmityskauden aikana erilaisia määriä, riippuen tulisijojen määrästä ja talven pakkasista. Jos on isot uunit ja pieni piha, pitää varoa, jotta tuhkaa ei tule levittäneeksi liikaa.
– Yleissuositus on laittaa tuhkaa 300–450 grammaa neliömetrille. Kevyesti tiivistettä tuhkaa se on noin 1–1,5 litraa. Lumihangella määrän tietää oikeaksi siitä, että tuhkakerros peittää lumen, neuvoo Heli Pirinen.
Tuhka sopii Pirisen mukaan kaikille puutarhan kasveille paitsi perunalle, koska perunaa vaivaava tauti perunarupi tahtoo valtautua pH:n noustessa. Lisäksi erikoiskasveista esimerkiksi pensasmustikka viihtyy happamassa maassa, joten sillekään ei tuhkaa ole tarpeen ripotella.
Maaseudun rauhassa tuhkaa voi levittää keväthangelle esimerkiksi tuulisena päivänä, jolloin myötätuuleen viskattu tuhka pölähtää helposti kauaksikin. Kaupungissa tämä ei käy laatuun, vaan tuhkan sekaan on sotkettava vähän vettä, jotta tuhka rakeistuu eikä leviä väärään paikkaan.
Oulun kaupunki ohjeistaa, että tuhkaa saa levittää, kunhan ottaa huomioon sään ja naapurit. Kajaanin kaupungilla ei sen kummempia ohjeita tuhkan käyttöön ole, mutta ei Kajaanissakaan sovi pöllytellä miten sattuu.
Lumelle levitettäessä pitää huolehtia myös, ettei tuhka mene väärään paikkaan sulamisvesien mukana.
– Jos tuhka päätyy esimerkiksi ojaan, ei siitä ole hyötyä. Vesistöihin pitää jättää etäisyyttä, sillä tuhkassa oleva fosfori rehevöittää, sanoo Heli Pirinen.
Tuhkaa ei saa käyttää myöskään satokauden aikana.
– Käyttäisin puuntuhkaa aikaisin keväällä taikka myöhään syksyllä. Elintarvikehygienian turvaamiseksi tuhkaa ei saa joutua marjojen kukkiin tai kypsyviin marjoihin.
Tuhkan lannoittavat vaikutukset on Suomessakin tunnettu jo nelisen tuhatta vuotta kaskiviljelyn ansiosta. Myös nykyaikana tuhkalla on toki lannoitettu.
Heli Pirinen kertoo, että tuhka oli pula-ajan lannoite ajalta ennen kuin tuli teollisia lannoitteita. Tällä hetkellä tutkitaan paljon biohiilen mahdollisuuksia lannoitteena ja sitä onkin markkinoilla olemassa jo peltokasvien viljelyyn.
Myös tuhkasta puuttuvaa typpeä voi saada lannoitekäyttöön ihan omasta huushollista.
– Virtsa on hyvin typpipitoista. Biojäte ja kaikki maatuva aines yleisesti sisältää typpeä, muistuttaa tutkija Kalle Hoppula.
Eli tuhkat pesästä ja mullat kompostista?
– Se on kyllä kiertotalouden näkökulmasta ihan hyvä ratkaisu. Tuhka tuo selvän kalkitusvaikutuksen ja kompostista tulee lisäksi monipuolisemmin ravinteita kuin tuhkasta, sanoo Hoppula.
Oletko sinä hyödyntänyt tuhkaa lumen sulattamisessa tai kasvien lannoittamisessa? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka!
Puolalainen säveltäjä ja kapellimesteri Krzysztof Penderecki on kuollut. Hän kuoli tänään sunnuntaina 86 vuoden iässä pitkäaikaiseen sairauteen.
Hän on 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun esitetyimpiä ja palkituimpia säveltäjiä.
Penderecki on tunnettu erityisesti elokuvamusiikistaan. Hän musiikkiaan on käytetty muun muassa elokuvissa Manaaja, Hohto ja Villi sydän.
Klassisen maailman huipulle hänet nosti Trenodia Hiroshiman uhreille (1959), josta tuli avantgardistinen kulttiteos. Sitä on käytetty lukuisissa elokuvissa ja sarjoissa, muun muassa Alfonso Cuarónin Children of Menissä ja David Lynchin Twin Peaksissä.
Penderecki vieraili Naantalin musiikkijuhlilla lukuisia kertoja.
Lue myös:
Säveltäjä Krzysztof Penderecki loistaa musiikkijuhlien aurinkona
Puolalainen huippusäveltäjä konsertoi Kuopiossa
Naantalin 30-vuotiaat musiikkijuhlat houkuttelee Brittenillä ja Pendereckillä
Voiko korona ilmetä pelkkänä kurkkukipuna? Tulisiko eronneiden vanhempien lapset pitää epidemian ajan vain toisen aikuisista luona? Mitä tehdä, kun muiden panikointi ahdistaa? Saanko jäädä töistä kotiin, jos pelottaa?
Keräämme tähän juttuun lukijoiden kysymyksiä koronaviruksesta ja asiantuntijoiden vastauksia.
Voit lähettää oman kysymyksesi uutisen kommentointikentällä tämän jutun lopussa. Voit kysyä suoraan myös asiantuntijalta mieltäsi askarruttavan kysymyksen arkisin Ylen Chatissa kello 15.00-16.00.
Ketkä kuuluvat riskiryhmään?
Tietyt ihmiset ovat sairautensa tai sen hoidon vuoksi muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. THL:n mukaan tähän ryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ja ihmiset, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten leukemia, hermolihastauti tai krooninen neurologinen sairaus.
Myös ihmiset, joilla on pitkäaikaissairauksia kuten säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai krooninen maksan ja munuaisten vajaatoiminta, ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.
Sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi saattavat myös lisätä koronaviruksen aiheuttamaa riskiä terveydelle.
Juttua korjattu 19.3. kello 13:40 THL:n mukaan riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ihmiset sekä perussairaat ihmiset. Alkuperäisestä muotoilusta saattoi saada käsityksen, että riskiryhmään kuuluisivat vain yli 70-vuotiaat perussairaat henkilöt.
Eikö töistä voi kieltäytyä jo työturvallisuuslain mukaan, jos kuuluu riskiryhmään ja töitä tekemällä vaarantaa itsensä?
Nämä ovat tilanteita, joista pitää sopia työpaikalla. Työterveyshuolto auttaa ja kirjoittaa tarvittaessa todistuksen. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Jos on lämpöä ja lihassärkyä ja kuuluu riskiryhmään, onko turhaa ottaa terveyskeskukseen yhteyttä? Ja otetaanko testiä?
Kannattaa ensin tehdä testi Omaolo-palvelun kautta. Vastaus ohjaa sitten joko omahoitoon tai ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan terveydenhuollossa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Millä tavalla vanhat sairaudet vievät riskiryhmäläiseksi?
Vuosia sitten sairastettu keuhkokuume ei tarkoita, että ihminen kuuluisi koronan osalta riskiryhmää. Aiemmin sairastettu syöpäkään ei vaikuta, jos siitä on todettu parantuneeksi. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Minulla on 81-vuotias äiti, joka asuu yksin ilman kotiapua. Käymme veljeni kanssa hänelle kaupassa ja apteekissa. Teen lisäksi ruoat ja jaan lääkkeet dosetteihin. Voimmeko jatkaa samalla tavoin edellyttäen, että olemme täysin terveitä ja huolehdimme käsihygieniasta?
Kaikista tärkeintä on, että äidin asioista huolehditaan. Tässä tilanteessa voi olla parempi, että jatkatte auttamista, kuin se, että yritetään järjestää kunnan kanssa kotipalvelua tai -hoitoa. Asiasta voi käydä neuvottelun oman kunnan kanssa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Voiko korona olla kuumeeton?
Voi. Korona voi olla oireeton, kuumeeton tai hyvin rajuoireinen. Kaikki erilaiset oirekuvat ovat mahdollisia. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)
Pystyykö koronassa sairastuneella olemaan pelkkää kurkkukipua?
Vastaus: Joskus koronavirusinfektio on hyvin lieväoireinen ja oireena voisi hyvinkin olla pelkkä kurkkukipu. Mutta kurkkukipuun on monta muutakin syytä, eli tämän yhden oireen perusteella ei voi tietää, onko kyseessä korona.
(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Voiko hajuaistin aleneminen äkillisesti olla merkki sairastumisesta koronavirukseen?
Tällaista oiretta on raportoitu. Se voi liittyä kuitenkin myös muuhun hengitystietulehduksen aiheuttajaan. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)
Voiko riskiryhmään kuuluva sairastaa taudin lievänä?
Voi, mutta riski saada vakavaoireinen infektio on suurempi kuin perusterveellä. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Kuinka pitkään korona on kestänyt todetuissa tapauksissa? Voiko se kestää yli kuukauden lievänä?
Koronan oireet kestävät muutamasta päivästä jopa kuukauteen, vaihtelu on siis suurta.
(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Miten erotan koronaviruksen influenssasta tai tavallisesta flunssasta?
Koronavirusta ei pysty kotikonstein tunnistamaan. Varmistetun tuloksen saa vain laboratoriokokeilla. Koronatauti COVID-19 alkaa tyypillisesti kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Tautiin voi liittyä myös päänsärkyä, nuhaa, kurkkukipua, lihassärkyä, hengitysvaikeuksia tai joissakin tapauksissa ruuansulatusongelmia.
Flunssa sen sijaan alkaa yleisimmin kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, ja niitä seuraavat tyypillisesti yskä ja nuha.
Influenssa puolestaan alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon liittyy yskää, lihaskipua tai päänsärkyä. Nuhaa ei niinkään liity influenssaan.
Lue lisää tautien välisistä eroista 13. maaliskuuta julkaisusta jutusta täältä.
Voiko ihminen sairastaa koronaa ja flunssaa samaan aikaan?
Kyllä se on mahdollista, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Esimerkiksi pienillä lapsilla, joilla on paljon hengitystieinfektioita, voi ylähengitysteistä löytyä kahta virusta samalla kertaa. Aikuisilla samanaikainen kahden viruksen aiheuttama infektio on kohtuullisen harvinainen, mutta ei mahdoton.
Pahentaako influenssa koronan oireita?
Jos on samaan aikaan kaksi hengitystieinfektiota, jotka voivat olla kohtuullisen rajuja tauteja, ne voivat olla kliinisinä tauteina vaikeampia. Tästäkään ei tällä hetkellä ole näyttöä, että koronavirukseen sairastuneilla olisi esimerkiksi yhtäaikaa influenssa A.
Yksilöllinen taudinkuva voi olla hyvin moninainen. Vaikka sairastaisi kaksi virusta ylähengitysteissä yhtä aikaa, taudinkuva voi silti olla lievä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
Voiko koronasta jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin?
Pitäisin sitä mahdollisena tai jopa todennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Jos on vakava hengitystieinfektio, infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen. Mutta missä määrin niitä on syntynyt koronavirusinfektion jälkeen, siitä ei ole vielä tietoa.
Käytännössä tämä voisi näkyä niin, että ihminen saattaa hengästyä helpommin, eli ilmamäärä, jonka keuhkoihin voi hengittää, saattaa pienentyä. Jos normaalikokoisen naisen hengityskapasiteetti on 3,5 litraa, ja jos keuhkoissa on vaurioita infektion jälkeen, voi tämä määrä pienentyä. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille ja muille hengitysteiden kroonisille taudeille.
Voiko koronavirus tarttua lemmikkieläimeen tai lemmikkieläimestä ihmiseen?
Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa tapausta, jossa Covid-19 olisi tarttunut lemmikkieläimestä ihmiseen. Hongkongissa on raportoitu koirasta löytyneestä koronaviruksesta.
Tartunta löydettiin sen jälkeen, kun koiran omistaja oli joutunut hoitoon koronavirustartunnan vuoksi. Tartunnan uskotaan levinneen ihmisestä koiraan. Koirassa otettu testi oli “heikon positiivinen”, mikä tarkoittaa, että näytteestä löytyi pieniä määriä virusta. Koiralla ei havaittu oireita.
Entä kesän tullessa, tartuttavatko hyttyset tai kärpäset koronan ihmisiin?
Hyönteiset eivät levitä koronavirusta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Kokeile tällä jutulla, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta tai valokatkaisijasta
Mikä sairastaessa nitistää viruksen - korkea kuumeko?
Yksilön immuunipuolustus lopulta nujertaa viruksen ja estää sen lisääntymisen. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Mitä tiedetään koronaviruksen muuntumisesta? Ovatko uudet mutaatiot ärhäkämpiä?
Koronavirus muuntuu jatkuvasti hieman, kuten virukset yleensäkin, ja Suomessa liikkuvia kantoja seurataan kotimaisten tutkijoiden toimesta koko ajan. Toistaiseksi ei ole havaittu, että virus olisi vielä muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan, kuten tartuttavuudeltaan tai vaarallisuudeltaan.
Tyypillisesti virukset eivät muutu pahemmiksi, vaan ajan kanssa virukset yleensä heikentyvät. Tämän pandemian osalta siitä ei ole kuitenkaan mitään viitteitä. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Kuinka varmaa on, että koronan sairastanut henkilö saa immuniteetin tautia vastaan?
Koronavirusinfektio kestää pitkään ja oireet voivat aaltoilla. Koronaviruksen genomin osasia voidaan myös löytää hengitysteistä pitkään, ja todennäköisesti maailmalta kerrotut tapaukset, joissa on epäilty parantuneen uutta sairastumista, ovat itse asiassa vain tällaisia pitkäkestoisia tartuntoja.
Tutkimus osoittaa, että noin viikko oireiden alkamisen jälkeen potilaalla on suojaavia vasta-aineita. Immuniteetti siis muodostuu.
Sen sijaan neljä muuta koronavirusta aiheuttaa lievää flunssaa ihmisille, eikä niiden sairastamisen jälkeen saatu immuniteetti tämänhetkisen tiedon valossa anna suojaa uutta covid-19:ää vastaan.(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Voiko koronavirus tarttua verenluovutuksen kautta?
Veripalvelun viimeisimpien tietojen mukaan koronaviruksen tartuntoja veriteitse ei ole maailmalla todettu. Muutkaan koronavirukset, kuten SARS, eivät ole aiheuttaneet aiemmin tartuntoja veren välityksellä.
Aiemmin kerrottiin, että pienellä osalla koronavirusinfektioon sairastuneilla henkilöillä virusta voi löytyä myös verestä. Näin olisi erityisesti niillä henkilöillä, joille kehittyy vaikea infektio. Siten olisi hyvin mahdollista, että virus voisi jossain tilanteissa tarttua myös verensiirron välityksellä.
Virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan veren luovutusta ei pitäisi varmuuden vuoksi koskaan tehdä sairaana tai juuri sairaudesta toipuneena.
Onko veriryhmällä vaikutusta koronan tarttuvuuteen tai taudin voimakkuuteen?
Ei ole vaikutusta, ainakaan nykytietämyksen valossa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Onko pari vuotta sitten otetulla pneumakokkirokotteella suojaavaa vaikutusta?
Pneumokokkirokote ei suojaa koronavirusinfektiolta. Koronan sairastanut voi tosin olla sen jälkeen alttiimpi esim pneumokokkibakteerin aiheuttamalle keuhkokuumeelle ja siinä mielessä rokote on hyödyllinen. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Pitääkö paikkansa, että koronavirus kuolee yli 27 asteen lämpötilassa?
Tämä ei ole totta, koronavirus viihtyy mainiosti ihmisen kehon lämpötilassa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Netissä liikkuu tietoja eri tauteihin tarkoitettujen lääkkeiden hyödystä koronan hoidossa. Olisiko esimerkiksi malarianestolääkityksestä jotain hyötyä?
Mitään lääkitystä ei pidä aloittaa ilman lääkärin ohjeistusta. Tarvitaan vielä paljon tutkimusta eri lääkkeiden turvallisuudesta koronapotilailla. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Onko noroviruksen tai Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen sairastaneille kertynyt suojaa koronaa vastaan?
Nämä ovat eri viruksia, joten ne eivät tuo immuniteettia koronavirusta vastaan. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Ranskan terveysministeri väitti ibuprofeenin pahentavan virusta, onko tämä valeuutinen?
Ei ole valeuutinen, mutta kysymys on hyvin kiistanalainen. Ranskan terveysministerin puheen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO suositteli, että koronavirusta sairastavat eivät toistaiseksi käyttäisi tulehduskipulääkkeitä, joiden vaikuttavana aineena on ibuprofeeni.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kuitenkin vakuuttaa, ettei tällä hetkellä ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä yhteydestä ibuprofeenin ja COVID-19 -infektion pahenemisen välillä. SIksi Fimean mielestä ibuprofeenin käytön lopettamista ei tällä perusteella voida suositella.
Kun henkilö, jolla on koronavirus yskäisee, mihin ilmaan pääsevät virukset lopulta joutuvat? Jäävätkö ne ilmaan vai häviävätkö johonkin?
Virusta on ilmassa jonkin aikaa, ja sitä laskeutuu pinnoille. Emme vielä tiedä kauanko virus pysyy hengissä kehon ulkopuolella - minuutteja tai tunteja, ei kuitenkaan päiviä tai viikkoja. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Kuinka monta ihmistä koronavirukseen sairastunut keskimäärin tartuttaa?
Yksi koronavirukseen sairastunut ihminen tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä. Supertartuttajaksi sanotaan sellaista ihmistä, joka on tartuttanut poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Supertartuttajilla on tyypillisesti ylähengitysteissään hyvin paljon virusta, jolloin he myös levittävät sitä helpommin yskiessään, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Lue lisää supertartuttajista täältä. (28.2. 2020)
Kuinka kauan epidemian arvioidaan jatkuvan?
Koronaepidemian kestoa ja voimakkuutta on arvioitu matemaattisten mallien avulla. Professori Kari Auranen Turun yliopistosta arvioi, että koronaviruksen ensimmäinen aalto voi kestää Suomessa vielä ainakin kolme kuukautta.
Jos mitään toimia ei olisi asialle tehty, koronavirus olisi matemaattisten mallinnusten mukaan pyyhkäissyt Suomen yli voimakkaana, 2-3 kuukauden mittaisena aaltona.
Nyt kun koronaviruksen leviämistä on alettu rajoittaa, epidemia heikentyy ja pidentyy. Mallinnusten suhteen ilmassa on kuitenkin kaksi kysymysmerkkiä: mikä on lasten alttius saada virus ja tartuttaa sitä eteenpäin ja se, kuinka suuri osuus tartunnan saajista on oireettomia, arvioi Auranen.
THL:n ennusti 25.3., että noin 11 300 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa
Miksi tartuntahuipun tasaaminen on tärkeää?
On tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen. Valtaosa sairastaa taudin lieväoireisena kotona, mutta osa sairastuneista voi tarvita sairaalahoitoa, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Mikä on todennäköisyys koronan toiselle tai kolmannelle aallolle?
Sitä ei tiedetä, mutta useimmista tällaisista tulee myös toinen aalto, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä. Koronaviruksen toinen aalto on todennäköisesti vain ajan kysymys,sanovat suomalaisasiantuntijat Helsingin Sanomille.
Miten koronavirus eroaa muista viime vuosien pandemioista, kuten sikainfluenssasta tai SARSista?
Influenssavirus ja koronavirus ovat rakenteeltaan erilaisia ja kuuluvat täysin erilaiseen virusryhmiin. Ainut yhtäläisyys on se, että molemmat voivat tarttua samalla tavalla, eli pisara- ja kosketustartunnalla ja leviämispotentiaali on selvästi ollut samankaltainen.
Uusi korona voi olla herkemmin tarttuva kuin esimerkiksi kausi-influenssa. Taudinkuvaltaan ne voivat olla hyvin samankaltaisia, selvittää virusopin professori Ilkka Julkunen.
Uuden koronaviruksen geenirakenne on kaikista lähimpänä aikaisempaa SARS-koronavirusta. Alkuperäinen SARS oli todennäköisesti lähtöisin lepakoista, ja se siirtyi sivettikissojen kautta ihmisiin eläinmarkkinoilla, jonka jälkeen se lähti leviämään. Tauti sai aikaan tautitapausryppäitä.
Yhteensä noin 8 000 ihmistä sairastui ja kuolleisuus oli 10 prosenttia, eli selvästi korkeampi kuin uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus.
Iso osa SARS-tapauksista olivat sellaisia, jotka levisivät sairaaloissa ja potilaiden hoitotilanteissa. Itse yksittäisiä tautitapauksia levisi 26 maahan. Epidemia sammui aika nopeasti maailmanlaajuisilla epidemian rajoitustoimilla.
Tiedän tuttuni järjestävän viikonloppuna yli kymmenen hengen juhlat kotonaan ja paikalle on tulossa ihmisiä usealta eri paikkakunnalta. Mitä voin tehdä?
Kannattaa puhua kaverille ystävällisesti asiasta. Kokoontumisessa ihmiset voivat tartuttaa toisiaan, ja kokoontumislain rikkomisesta voi myös saada sakkoa.
Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos tartuntojen määrää ei rajoiteta
Minulle olisi tulossa vieraita. Voinko ottaa heidät vastaan vai pitääkö olla näkemättä ketään ja olla kotikaranteenissa, vaikka olen terve?
Nyt kannattaa rajoittaa kaikkia vierailuita ja toteuttaa yhdessäolon vaikkapa verkon välityksellä. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Miten saa Espanjasta palanneita, karanteeniin määrättyjä kerrostalonaapureita pysymään sisällä?
Nämä ovat hankalia tilanteita. On hyvä muistaa, että myös karanteenissa saa ulkoilla, kunhan säilyttää turvavälin muihin ihmisiin. Toki nyt olisi hyvä käyttää hanskoja ja välttää koskemasta porraskaiteisiin, hissin nappuloihin jne. Taloyhtiössä voi yrittää sopia yhteiset säännöt siihen, miten toimitaan.
Yleensä yhteistyöhön pyrkivä sävy tehoaa parhaiten. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Kuinka kauan pitää olla karanteenissa? Voiko silloin käydä kaupassa?
Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.
Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.
Tässä artikkelissa säännöt tiivistetysti.
Kuinka kauan parantuneen pitää olla karanteenissa?
Kun oireet ovat ohi, tulee olla vielä yksi vuorokausi omissa oloissa, terveydenhuollossa työskenteleville suositellaan kahta vuorokautta. Sen jälkeen tartuttamisen riskiä ei enää ole. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Kannattaako nyt mennä hammaslääkäriin, jos ei ole akuuttia tarvetta?
Tällä hetkellä ei kannata, vaan kiireettömät käynnit kannattaa siirtää eteenpäin. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Miksi Italia ja Espanja ovat vakavammassa tilanteessa kuin esimerkiksi Kiina, vaikka ne ovat EU-maita, joissa pitäisi olla hyvä terveydenhuolto?
Niissä ei rajoitettu ihmisen liikkumista ja siten viruksen tarttumista heti alkuun yhtä voimakkaasti kuin Kiinassa.
Miten Etelä-Korea on onnistunut niin hyvin koronan torjunnassa?
Yhtenä syynä pidetään sitä, että Etelä-Korea on testannut hyvin laajasti potilaita epidemian alusta lähtien ja näin saanut nopeasti karanteeniin sairastuneet ihmiset. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020)
Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos tartuntojen määrää ei rajoiteta
Miten käy, jos rajalle tulleessa bussissa on matkustajia, joilla ei ole riittävää syytä mennä rajan yli?
Joukkoliikenteen osalta matkustusoikeus pyritään selvittämään ennen Uudellemaalle tuloa. Ei siis pitäisi päästä syntymään tilannetta, jossa kuljetus pysähtyisi puuttuvien perusteiden vuoksi. Ja kotiin saa aina palata. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Saanko viedä eläintäni eläinlääkäriin Kanta-Hämeen puolelle?
Liikkumisrajoituksen aikana, jos eläimen hätä ei ole akuutti ja hoitoa voi näiltä osin siirtää, maakunnan rajaa ei saa ylittää. Myös koirien astutukset odottavat liikkumisrajoitusten ajan. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Kuka valvoo Uudenmaan veneilijöitä?
Poliisin lisäksi Rajavartiolaitos valvoo vesiliikennettä.
Millä oikeudella nyt rajataan liikkumista Uudenmaan rajojen sisäpuolella? Keli on mitä parhain esimerkiksi moottoripyöräilyyn.
Liikkuminen ja oleskelu maakunnan sisällä on sallittua. Tieliikennettä koskee silti omat sääntönsä tarpeettoman ja häiritsevän taajamaliikenteen osalta. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Kuinkas ne kävelijät ja pyörällä kulkevat, jotka asuvat lähellä Uudenmaan rajaa ja oikaisevat metsän poikki rajan yli?
Uudenmaan rajaa ei saa liikkumisrajoituksen vuoksi ylittää, ellei tähän ole perustetta. Se koskee myös tällaisia tilanteita, vaikka se hullulta kuulostaakin. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Voiko Uudeltamaalta viedä lomalta palaavan varusmiehen palveluspaikkakunnalle, jos tällä ei ole lippua bussikuljetukseen?
Jos tämä on ainoa mahdollinen liikkumistapa varusmiehen viemiseksi, silloin se voi täyttää välttämättömän liikkumisen lakisääteisen velvoitteen täyttämiseksi. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Olen ostanut koiranpennut, ja nouto olisi viikon kuluttua Kuopiosta. Saanko ylittää rajan hakeakseni pennun? Tai onnistuiko luovutus rajalla?
Vai olisiko sittenkin oikea tapa sopia siitä, että pentu haetaan liikkumisrajoitusten voimassaoloajan jälkeen. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Saanko ajaa nastarenkailla lakisääteisen sallitun ajan jälkeenkin, jos kesärenkaat ovat varastossa Uudellamaalla ja oma asuinkunta on Uudenmaan ulkopuolella?
Et saa. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Olen taksiyrittäjä. Saanko Uudenmaan ulkopuolelta käsin ajaa hakemaan Espanjasta saapuvan asiakkaan ja viedä hänet Uudenmaan ulkopuolella?
Saat, jos Espanjasta palaava asiakas asuu Uudenmaan ulkopuolella. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Voiko ammattikoulun opiskelija liikkua muualta maasta Uudellamaalla sijaitsevaan ammattioppilaitokseen ja takaisin?
Voi, jos se on välttämätöntä. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Onko henkilökorttipakko vai ei? Miten ns. paperiton todistaa henkilöllisyytensä julkisessa kulkuneuvossa?
Selvitysten ja henkilöllisyyden todentaminen voidaan tehdä suullisesti. Poliisi voi tarkastaa tiedot myös tietojärjestelmästä. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Olemme avoliitossa ja asumme kahta kotia eri maakunnissa, estääkö raja perhe-elämän?
Ikävä kyllä estää. Onneksi parisuhteet kestävät tällaisetkin koettelemukset. (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Miten rajan sulkeminen vaikuttaa perinnönjakoon liittyviin toimiin osallistumiseen?
Tällaiset toimitukset voidaan siirtää, ellei niitä voida hoitaa muilla keinoilla (esim. sähköisesti). (poliisitarkastaja Konsta Arvelin, 27.3.2020)
Tutustu pienten lasten kanssa kanssa Nelli Neuvojabotin koronachattiin
Voiko edelleen sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon?
Ei missään tapauksessa kannata menetellä näin. Oireeton lapsi voi tartuttaa päiväkodissa muita. Jos perheessä on sairautta, pitää kaikkien pysyä kotona. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Miten pitäisi toimia lasten kohdalla, joilla on kaksi eri kotia, eli etävanhempi toisella paikkakunnalla. Onko lasten järkevää vaihtaa kotia, mennä etävanhemman luokse viikonlopuksi?
Lapsille on tässäkin tilanteessa tärkeää saada viettää aikaa molempien vanhempien kanssa. Olisi hyvä, että molemmissa kodeissa rajattaisiin muut sosiaaliset kontaktit mahdollisimman pieneksi ja olisi sovittuna yhteiset käytännöt tartuntojen välttämiseksi (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Meillä on entisen kumppanini kanssa lapsen yhteishuoltajuus, eikä ex noudata varovaisuutta. Hän vain vähättelee koko virusta, ja itse kuulun riskiryhmään. Pitäisikö lapsen vuorottelut vanhempien välillä rajottaa pahimman vaiheen ajaksi?
Tämä on todella hankala asia, etkä ole ainoa tämän huolen kanssa painiva. Toisaalta lapselle voi olla tärkeää tavata molempia vanhempia tai perheitä. Lapsen on tärkeä nähdä, että molemmat vanhemmat ovat kunnossa.
Neuvoa voisit kysyä myös lastenvalvojalta tai perheneuvolasta, jos sinne on kontakti. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Pääseekö esimerkiksi korvatulehduksen oireista kärsivä lapsi hoitoon?
Hoitoon pääsee kyllä. Esimerkiksi korvatulehduksen kohdalla voi olla hyvä soittaa etukäteen, jotta saa selkeät ohjeet toimintaan. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Vanhempani eivät haluaisi totella rajoituksia. Mitä voin tehdä?
Voit yrittää kysyä nätisti, mitä toinen vanhempi ajattelee rajoituksista. Voit myös kysyä, onko hän miettinyt, miten niitä voisi käytännössä toteuttaa. Se voi avata keskustelun paremmin kuin suora puuttuminen toisen toimintaan.
Voit aloittaa keskustelun myös sillä, että toteat ääneen, kuinka vaikea rajoituksia on noudattaa käytännössä ja kuinka rankalta se tuntuu. Tätä kautta toinen vanhempi saa mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan ja voitte asettua samalle puolelle miettimään, miten kuitenkin voisi toimia rajoitusten mukaan. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Jos työntekijä jää pelon vuoksi pois töistä omalla päätöksellään, onko työnantaja velvoitettu maksamaan palkkaa poissaolon ajalta?
Työntekijä voi tässäkin tilanteessa olla palkallisesti poissa vain sairauden vuoksi ja lääkärintodistuksella.
Kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan sopimuksiin on sovittu heti voimaan tullut omailmoitusmenettelu enintään 5 päivän poissaololle, joka koskee flunssan tapaisia sairauksia ja muita vastaavia. (neuvontapäällikkö Juha Ojala, Palvelualan ammattiliitto PAM, 27.3.2020)
THL:n mukaan riskiryhmään kuuluva ei saa mennä töihin. Kumpi tekee lopullisen päätöksen töihin menosta, THL vai työnantaja?
Työhön menosta päättää viime kädessä työnantaja. Mutta on huomattava, että työnantajalla on velvollisuus varmistua siitä, että työskentelyolosuhteet ovat turvalliset.
Mielestäni tässä tilanteessa velvollisuus on korostettu. (neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen, Talentia, 27.3.2020)
Voiko työnantaja määrätä etätyöhön, jos työtä on mahdollista tehdä turvallisesti toimistolla, ilman asiakastapaamisia?
Etätyö on sopimukseen perustuva järjestely, eli etätyön tekeminen edellyttää sopimista. (lakiasianjohtaja Jan Degerlund, Suomen Ekonomit, 27.3.2020)
Voiko työnantaja lomauttaa työntekijöitään, vaikka yrityksen kassavirta pysyisi ennallaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikana?
Lomautuksen edellytys on sama kuin aiemmin. Työn tulee olennaisesti vähentyä. Pelkkä valtakunnan tilanne ei siihen riitä. Lomautukset on peruttava tai lomautettu on kutsuttava töihin, jos ja kun tilanne muuttuu. (neuvontapäällikkö, Juha Ojala, PAM ry)
Saako yritykseen palkata kausityöntekijöitä, jos vakituista väkeä lomautetaan?
Lomautusuhan piirissä olevat työntekijät pitäisi pyrkiä sijoittamaan uusiin tehtäviin sen sijaan, että palkataan uusia työntekijöitä, jos uusi työ on senlaatuista, että lomautusuhan piirissä olevien ammattitaito on tehtäviin sopivaa. (lakiasianjohtaja Jan Degerlund, Suomen Ekonomit, 27.3.2020)
Voiko määräaikaisen työntekijän lomauttaa?
Määräaikaisen voi lomauttaa nykyisen lain mukaan, jos tämä on sellaisen työntekijän sijainen, jonka voisi lomauttaa. Hallitus esittää kaikkien lomauttamisen laajennusta, muutos tullee voimaan lähiviikkoina. (neuvontapäällikkö Juha Ojala, PAM ry, 27.3.2020)
Voiko määräaikaisen kausityöntekijän lomauttaa, jos työsopimus on tehty alkavaksi toukokuun alusta, eikä toiminta ole ehtinyt vielä käynnistyä?
Jos työsopimus on solmittu, mutta työ ei vielä ole alkanut, ei lomautusta voi etukäteen käyttää.
Koeaikaakaan ei nyt voi käyttää. Hallituksen esityksessä lainsäädäntöön on tulossa ns. tuotannollis-taloudellinen koeaika, jota sitäkin voi käyttää vasta kun työ on aloitettu. (neuvontapäällikkö Juha Ojala, PAM ry, 27.3.2020)
Miten huolehditaan irtisanottujen ja lomautettujen toimeentulo ajalta ennen kuin ansiosidonnaista saa?
Valitettavasti työttömyyskassojen käsittelyaikoja ei voi ennustaa. Jokaisessa kassassa on varmasti odotettavissa hakemusruuhkia. Kassojen verkkosivuilta voi seurata käsittelytilannetta. (palvelupäällikkö Nina Sundqvist, PAMin työttömyyskassa, 27.3.2020)
Työssäkäyvillä opiskelijoilla ei ole oikeutta hakea työttömyysturvaa. Monen toimeentulo on riippuvainen osa-aikatöistä. Miten heitä tuetaan, jos tulee lomautus / työt loppuvat esimerkiksi asiakaskadon vuoksi?
Tähän tilanteeseen on tulossa lakimuutos, eli lomautettujen osalta ei tutkittaisi opiskelua. Mutta päivärahaoikeus edellyttää aina sitä, että henkilö on täyttänyt työssäoloehdon. (palvelupäällikkö Nina Sundqvist, PAM:n työttömyyskassa, 27.3.2020)
Haluaisin tietää terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteesta? Voidaanko minut määrätä töihin minne vaan suomessa?
Työvelvoite on tosiaan valtakunnallinen, joten periaatteessa henkilö voidaan määrätä eri puolelle Suomea. (neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen, Talentia, 27.3.2020)
Olen hoitovapaalla oleva terveydenhoitaja. Minulla on kaksi pientä lasta, joiden hoidon vuoksi minun on oltava kotona. Koskeeko työvelvoite minua?
Työmääräystä ei voi antaa henkilölle, joka ei voi poistua kotoa työn vaatimaksi ajaksi jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen vuoksi. (neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen, Talentia, 27.3.2020)
Voidaanko valmiuslain perusteella velvoittaa alaa vaihtaneet tai eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset töihin?
Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa hoitotyössä sitä, että sairaanhoitajaksi kouluttautuneella tai terveydenhuollon muulla henkilökunnalla on työvelvollisuus yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä.
Työhön voidaan periaatteessa kutsua myös ihmisiä, jotka eivät enää toimi alalla tai ovat eläkkeellä.
Voiko esimerkiksi siivoojana työskentelevä henkilö tuoda viruksen kotiin työvaatteidensa mukana?
Koronavirus tarttuu ennen kaikkea oireiselta henkilöltä toiselle. Riski saada virus työvaatteiden kautta on äärimmäisen pieni. Tärkeää on käsienpesu kotiin tullessa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Lue tästä lisää vastauksia työssäkäyntiin koronaviruksen jyllätessä.
Mitä tehdä, kun en itse juuri pelkää tätä itse virusta, mutta pelkään muiden ihmisten paniikkireaktiota?
Reaktioita on tosiaan nyt monenlaisia, ja toisten ihmisten reaktiot voivat olla ahdistavia tai pelottavia. Tuttavien ylenpalttista huolta ja suhteetonta toimintaa voi yrittää helpottaa kuuntelemalla heidän huoliaan ja rauhoittelemalla.
Joskus paniikinomaisten reaktioiden taustalla on jokin muu vaikea kokemus, esimerkiksi läheisen äkillinen menetys, joka saa hätääntymään tällaisessa tilanteessa. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Miten toimia, kun pelkään todella käydä töissä, jossa on iso työyhteisö?
Pelko on ihan luonnollinen reaktio tässä tilanteessa. Kaikissa töissä ei valitettavasti voi jäädä etätöihin. Toivottavasti työpaikalla on keskusteltu turvallisuudesta. Voisiko siellä keskustella myös tartunnan pelosta? (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Kuulun riskiryhmään ja minulla on monta pientä lasta. Koronatilanne ahdistaa hirvittävästi. Mikä helpottaisi oloani?
On ymmärrettävää, että sinun tilanteessasi ahdistaa. Ulkoilu auttaa usein ahdistukseen. Olisi hyvä, jos pääsisit välillä esimerkiksi kävelylenkille ilman lapsia. Liikunta, ulkoilma ja luonto helpottavat ahdistusta ja kohottavat mielialaa.
Perusneuvoihin kuuluu se, että kannattaa pitää yllä tavallista arkirytmiä ja tavallisia arkitoimia niin hyvin, kuin se rajoitusten puitteissa on mahdollista.
Jos ei ole ketään rauhoittavaa keskustelukumppania lähipiirissä, voit soittaa myös Kriisipuhelimeen. (asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI ry, 27.3.2020)
Voinko jäädä pois töistä koronavirustilanteen pahenemisen ja pelon vuoksi?
Yhteiskunta pyörii normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta ja työvelvoite on normaalisti olemassa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä. On olemassa erityistilanteita, jolloin velvoitetta ei ole.
– Eli jos työntekijä itse tai lapsi on sairaana tai karanteenissa, lapsen koulu tai päiväkoti on kiinni, niin tällöin voi olla tilanne, jolloin on parempi pysyä kotona, lapsen iästä riippuen, Äimälä sanoo Ylen sunnuntaisessa haastattelussa.
Poissaoloa on hänen mukaansa syytä harkita, jos itse kuuluu riskiryhmään ja on erityisen altis sairastumaan.
Minkälaisiin tapahtumiin voin osallistua?
Maanantaina 16.3. hallitus ilmoitti, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan jatkossa kymmeneen henkilöön. Tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.
Voiko toteuttaa bussimatkan toiselle paikkakunnalle? Onko se yli 10 henkilön kokoontuminen?
Oikeusministeriön mukaan rajoitukset eivät koske julkista liikennettä. Etäisyyttä kanssamatkustajiin on kuitenkin hyvä pitää. Kaukoliikenteen vuoroissa saattaa olla peruutuksia.
Pääsääntö on se, että aikuisella on vastuu noudattaa omaehtoisesti kokoontumisrajoituksia, samoin kuin ohjeita sosiaalisen etäisyyden pitämisestä. Aikuisten vastuulla on huolehtia myös siitä, että lapset noudattavat näitä rajoituksia.
Oikeusministeriön nettisivuilta löytyy lisää tietoa siitä, mihin kaikkeen yli 10 hengen kokoontumisten rajoittaminen ulottuu. Tällä hetkellä esimerkiksi kauppakeskukset, asemarakennukset tai muut yleisön käytössä olevat tilat voivat olla auki.
Kuinka yli 10 henkilön kokoontumiskieltoa tulkitaan? Kuuluvatko hautajaiset tai häät säännön piiriin?
Oikeusministeriö on tulkinnut, että kyseisen lain määritelmät eivät sovellu uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaan niistä päättävät tilaisuuksien järjestäjät.
Kirkkohallituksesta taas kerrotaan piispojen määritelleen asian niin, että tällaisten tilaisuuksien osallistujamäärä on rajoitettava kymmeneen. Myöhemmin piispojen ohjeistusta tarkennettiin niin, että pastoraalisista syistä hautaan siunaamisessa voivat olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka määrä ylittäisikin kymmenen henkilön rajan.
Millainen riski hautajaisvieraille on olla lähellä koronaan menehtynyttä vainajaa?
Hautajaisvieraat eivät altistu taudille ruumiin läheisyydessä. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Voiko koronavirus tarttua kotiin tuoduista ostoksista?
Pitäisin sitä epätodennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Viruksen säilyminen ympäristössä on ajallisesti lyhytaikainen. Siitä ei ole tietoa tai näyttöä, että ihminen olisi sairastunut elintarvikkeesta.
Tekee mieli hakea toisten laittamaa ruokaa. Hampurilaista! Pizzaa! Onko turvallista?
Noutoruokaa voi turvallisesti syödä, kunhan muistaa käsienpesun ennen ateriaa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Onko turvallista toimittaa ostokset ikääntyneelle sukulaiselle, vaikka häntä ei kasvokkain tapaisikaan?
Kyllä on turvallista, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
Kulkeeko posti normaalisti koronasta huolimatta? Entä julkinen liikenne?
Koronavirus ei ole toistaiseksi vaikuttanut Postin palveluihin, vaan kaikki Postin palvelut Suomessa toimivat normaalisti. Myös ulkomailta tulevat lähetykset saadaan käsiteltyä ja jaettua normaalisti, kun ne saapuvat Suomeen.
Suomesta ulkomaille postitettujen lähetyten kulkua voivat rajoittaa lentoreittien peruuntumiset, kerrotaan postista.
Joukkoliikenteessäkin on muutoksia. Esimerkiksi VR on vähentänyt vuoroja, samoin linja-autoliikenteen yritykset ja Finnair. Myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva HSL on harventanut liikennettä. Ajantasaista tietoa saa näiden nettisivuilta.
Kuinka sähkön ja veden tuotanto turvataan poikkeusolosuhteissa?
Vesilaitokset ovat saaneet ohjeistuksen, miten turvata vesihuollon toimivuus laajan koronavirusepidemian aikana. Suurimpana uhkana vesihuollon toimintavarmuudelle pidetään vesihuoltolaitosten henkilökunnan laajamittaista sairastumista.
Laitosten on mm. varmistettava riittävä henkilöstö laitoksen kannalta kriittisiin tehtäviin ja heidän sijaistuksensa.
Sähköä ja lämpöä tuottavat voimalaitokset ovat normaalisti jo hyvin varautuneet häiriötilanteisiin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan koronaviruksen takia yhtiöt ovat nostaneet varautumistasoaan. Yhtiöissä on siirrytty etätöihin, vähennetty matkustusta ja kokouksia. Tuotantolaitoksiin ei enää oteta vierailuryhmiä ja muidenkin ulkopuolisten tuloa on rajoitettu.
Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on monin tavoin varmistettu. Samoin sähkön ja kaukolämmön jakeluyhtiöissä on varauduttu kriisitilanteisiin.
Miten käy varaamani ulkomaanmatkan?
Ulkoministeriö suosittelee välttämään ulkomaille matkustamista koronaviruksen vuoksi. Sen sijaan ulkomailla olevia suomalaisia kehotetaan palaamaan Suomeen.
Matkatoimistot ovat peruneet keväälle tarkoitettuja lomamatkoja.
Mitä tarkoittaa valmiuslaki, ja mitä sen käyttöönotto tarkoittaa?
Lain tarkoituksena on suojata Suomen asukkaita ja yhteiskuntaa poikkeusoloissa. Laki voidaan ottaa käyttöön viidessä erilaisessa tilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka tai vaarallinen ja laajasti levinnyt tartuntatauti.
Valmiuslaissa on useita keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmisten elämää. Valmiuslain mukaan koulujen sulkemisesta päättää opetusministeriö tai valtioneuvosto. Ulkomaanmatkojen tekeminen voidaan kieltää ja myös kotimaan sisällä liikkuminen kaupungista toiseen voidaan kieltää.
Lain aktivoimat pykälät mahdollistavat muun muassa terveydenhuolto-, pelastus- ja poliisihenkilöstön työaika- ja lomasäännöksistä poikkeamisen epidemian edetessä.
Miksi esimerkiksi ruokakaupan henkilökunta ei käytä hengityssuojaimia? Satoja ihmisiä kulkee samassa tilassa.
Suojaimista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytetä oikein. Kaupan kassa esimerkiksi ei voi vaihtaa suojainta niin usein, että siitä olisi oikeasti hyötyä. Suojaimet kannattaa nyt säästää terveydenhuollon henkilöstölle. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)
Taksilla matkustaessa ei kuljettajan ja asiakkaan välissä ole turvallista välimatkaa. Kuinka tulee toimia, jos kyseessä on koronapotilaan matka sairaalaan?
Koronapotilaan pitäisi käyttää maskia, jos se on mahdollista. Jos hengityssuojainta ei ole, kannattaa pyytää ohjeet puhelimessa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)
Miten pystyn välttymään tai ehkäisemään tartunnan saantia?
Sosiaalisten kontaktien välttäminen on keskeistä, eli kannattaa pysyä kotona niin paljon kuin mahdollista.
Hyvä käsihygienia on paras keino ehkäistä sairastumista koronavirukseen, kertoo THL. Käsiä siis kannattaa pestä usein saippualla ja riittävän pitkään. Aivasta nenäliinaan ja vie se sen jälkeen välittömästi roskiin. Älä yski tai aivasta kämmeniin vaan mieluummin hihaan.
On myös hyvä opetella olemaan koskettelemasta kasvojaan, neuvoo Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa kannattaa pitää hansikkaat kädessä. Vältä myös kättelyä.
Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojautumiseen
Mitä haluat tietää koronaviruksesta? Laita kysymyksesi aivan jutun lopussa olevaan kommenttikenttään: me etsimme vastauksia niihin.
Lue myös:
Tämän merkinnän jälkeiset kohdat on siirretty syrjään varsinaisesta jutusta, koska näiden kysymysten vastaukset ovat vanhentuneet, tai koska niitä ei päivitetä juuri tähän artikkeliin, tai koska on muodostunut päällekkäisyyksiä uudempien vastausten kanssa.
Miten koronavirus näkyy tavallisen ihmisen lompakossa?
Pörssikurssit ovat sahanneet edestakaisin ja osakkeiden arvot ovat sukeltaneet alas voimakkaasti. Ekonomistit arvioivat 10.3., että tavalliselle ihmiselle koronavirus näkyy esimerkiksi säästöissä. Toisaalta myös rahaa säästyy, kun kulutusmahdollisuuksia on vähemmän.
Monet pankit Suomessa ovat luvanneet laina-asiakkailleen helpotusta lainalyhennyksiin. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Tuleeko lomautuksia ja työttömyyttä koronan takia?
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan on erittäin vaikeaa arvioida, miten korona vaikuttaa työttömyyteen. Ensiksi pitäisi osata arvioida, miten raskaiksi yleiset taloudelliset vaikutukset muodostuvat ja vasta sitten työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida. Hän arvioi, että ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät lomautuksina.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kriisin syvemmät vaikutukset talouteen riippuvat paljolti sen kestosta. Mitä pidemmäksi se venyy, sitä pahemmin se johtaa lomautusten lisäksi työttömyyteen, Appelqvist sanoo.
Monissa yrityksissä on kerrottu yt-neuvottelujen aloittamisesta koronavirustilanteen kehittyessä. Työttömyyskassoihin on tullut kysyntäpiikki koronavirustilanteen vuoksi. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Miten valtio puuttuu koronan aiheuttamiin talousongelmiin?
Hallitus kertoi viime viikon torstaina (12.3.) erinäisistä varautumistoimista koronavirukseen liittyen. Tuolloin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla. Kulmunin mukaan se voidaan tarvittaessa antaa nopeallakin aikataululla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi viime viikolla (12.3.), että valtio varautuu myös siihen, että osassa yrityksissä tuotanto kärsii. Hänen mukaansa eniten töitä tehdään siihen, että yritysten rahoitus turvataan. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Mitä mahdollisia, kauaskantoisia seurauksia koronalla on maailman talouteen?
Pitkän aikavälin muutoksista on ehkä liian aikaista sanoa, mutta esimerkiksi EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton arvioi, että virus romahduttaa koko EU:n talouskasvun jopa 2,5 prosentin laskuun. Vaikutukset tulevat globaalien tuotantantoketjujen katkeamisesta, rajojen sulkemisesta ja ihmisten määräämisestä eritykseen. Esimerkiksi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että Kiina toipuu nopeasti koronashokista. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Menevätkö ravintolat kiinni?
Isoista toimijoista S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto ilmoitti keskiviikkona 18.3. sulkevansa kaikki ravintolansa toistaiseksi koronaviruksen seurauksena. HOK-Elannolla on ravintoloita Uudellamaalla, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Yhteensä ravintoloita on 82 ja niiden ovet suljetaan maanantaihin mennessä. Ravintoloiden työntekijät siirtyvät HOK-Elannon ruokakauppoihin auttamaan kasvaneen kysynnän kanssa.
Hallitukselta odotetaan päätöksiä muidenkin ravintoloiden sulkemisesta lähipäivinä. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Muualla Euroopassa esimerkiksi kouluja on suljettu. Miksi koulut suljettiin Suomessa vasta nyt?
Hallitus esitteli maanantaina 16.3. joukon koronaepidemiaan liittyviä toimia. Yksi niistä oli se, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Koulut suljettiin keskiviikkona 18.3. Maanantain kouluja koskeva päätös perustui tartuntatautilakiin, vaikka samalla kerralla esiteltiin myös valmiuslain käyttöönotto.
Poikkeuksen muodostavat koulussa järjestettävä esiopetus sekä alakoulun 1.-3. luokkien lähiopetus. Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään oppilaille, jotka sitä tarvitsevat, ja joiden huoltajilla ei ole mahdollisuutta järjestää lapsen hoitoa kotona. Kuitenkin kaikille oppilaille suositellaan etäopetusta, jos siihen on mahdollisuus.
Hallituksen toimia koulujen sulkemiseksi oli kyselty Suomessa jo ennen päätöstä. Hallitus ei kuitenkaan normaalioloissa voi sulkea kouluja, vaan päätöksen voi tehdä kunta tai tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa aluehallintavirasto. Monissa kaupungeissa olikin jo ehditty siirtyä etäopetukseen koronavirustilanteen vuoksi niin peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, että kouluja on haluttu pitää auki, koska kyse on yhteiskunnan selkärangasta. Töihin on haluttu päästää ihmisiä, jotka esimerkiksi työskentelevät kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Korjattu 25.3.2020 klo 16:30: Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin eikä valmiuslakiin. Asiaa koskeva kohta korjattu vastauksessa. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Kuinka paljon koronavirustestejä on nyt tehty Suomessa?
Sunnuntaihin 22.3. mennessä Suomessa oli tehty lähes 10 000 koronavirustestiä. Testit on nyt keskitetty Suomessa vakavasti sairaille, riskiryhmille ja sote-alan työntekijöille. Testaamista pyritään lisäämään sitä mukaa kun sairaaloiden kapasiteetti sen sallii. Tosin hoitoalan henkilöstö useista eri sairaanhoitopiireistä on kertonut Ylelle, että testeihin on ollut vaikea päästä.
STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan nykyisiä nopeammat testit ovat pian tulossa sairaanhoitopiireihin. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Miksi Suomessa on valittu linja, että kaikkia epäiltyjä virustapauksia ei testata?
Testejä on vielä rajallinen määrä senkin takia, ettei sellaista edes ollut olemassa pari kuukautta sitten. Testattavian tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä tulevat vakavasti sairaat ja toisena terveydenhuollon henkilöstö, jolla on koronaoireita. Viruksen levinneisyyden arvioimiseksi tarvittaisiin paljon nykyistä laajempaa testausta, mutta sellaista ei ole pystytty toteuttamaan missään maailmassa nykyisen epidemian aikana, kirjoittavat Tyksin ylilääkärit Antti Hakanen ja Tytti Vuorinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa. Heidän mukaansa koronavirustestaus on onnistunut varsin hyvin.(siirretty syrjään 27.3.2020)
Mikä on koronaviruksen todellinen kuolleisuusprosentti?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikki oireettomia tai lieviä tapauksia ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu. Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaajohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti on tällä hetkellä tai tulee epidemian levitessä olemaan, THL kertoo verkkosivuillaan. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Voiko oireeton tartunnan saanut tartuttaa muita?
THL:n mukaan on tehty havaintoja, että oireettomat ihmiset voivat ehkä levittää virusta eteenpäin. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, kuinka suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. WHO:n mukaan valtaosa tartunnoista aiheutuu oireita saaneista ihmisistä, kerrotaan THL:n verkkosivuilla. (Tiedot päivitetty 15.3.)(siirretty syrjään 27.3.2020)
Ovatko Afrikka ja Etelä-Amerikka säästyneet koronavirukselta vai ovatko ne meiltä uutispimennossa?
Koronavirusta esiintyy jo yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa. Monet Afrikan maat ovat myös sulkeneet rajojaan tartunta-alueilta tulevilta ihmisiltä.
Yli 40 Afrikan maassa on nyt valmius testata koronavirusta. Terveydenhuoltosektori on kuitenkin alirahoitettu ja alimitoitettu. Esimerkiksi 50 miljoonan asukkaan Keniassa on vain 130 teho-osastopaikkaa ja noin 200 erikoistunutta teho-osasto-hoitajaa. Tilanne voi helpottaa se, että väestö on Afrikassa hyvin nuorta.
Myös Etelä-Amerikassa on koronavirustartuntoja, ja maat ovat asettaneet nopeasti rajoituksia taudin leviämisen hillitsemiseksi.
(siirretty syrjään 27.3.2020)
Jos koronavirukseen sairastuu kerran, saako virukselle immuniteetin?
Pidän todennäköisenä, että koronaviruksen sairastamisen jälkeen ihmiselle syntyy aika hyvä immuniteetti tautia vastaan, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että syntyykö uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista pysyvää immuniteettia, joka säilyisi koko lopun elämän, vai onko se jossakin määrin tai paljon lyhyempi. Monissa virustaudeissa kerran sairastettu tauti antaa koko elämän kestävän immuniteetin, mutta koronan osalta siitä ei ole vielä tietoa.(siirretty syrjään 27.3.2020)
Minkälaisiin tapahtumiin voin osallistua?
Hallitus suositti viime viikolla (12.3.), että kaikki yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Aluehallintovirasto antoi asiasta määräyksen päivä tämän jälkeen. Määräys on ensivaiheessa voimassa kuukauden ja se koskee sisä- ja ulkotilaisuuksia.
Kielto on vaikuttanut erilaisiin tapahtumiin Esimerkiksi Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kiinni kuukauden, Finnkino tekee tilaa katsomoihin rajaten yleisömäärän sataan ihmiseen ja tiedekeskus Heureka sulki ovensa. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Kotiuttaako Finnair asiakkaitaan lomakohteista?
Finnair vakuuttaa huolehtivansa suomalaiset valmismatkailijat kotiin yhdessä matkanjärjestäjien kanssa. Eri maat ovat asettaneet erilaisia rajoituksia, mutta Finnair sanoo tekevänsä parhaansa, jotta myös pelkät matkat ostaneet asiakkaat pääsevät kotiin. (siirretty syrjään 27.3.2020)
Poikkeusolot ovat ajaneet monta nuorta aikuista opiskelupaikkakunnilta takaisin lapsuuden kotiseudulle ja lapsuudenkotiin. Opiskeluasunnosta on muutettu takaisin omaan vanhaan huoneeseen.
Vanhemmat voivat haluta nuorensa lähelleen ja kutsuvat nämä kotiin. Toisaalta nuorikin voi tuntea olonsa turvallisemmaksi lapsuudenkodissa kuin yksin opiskeluyksiössä.
Aikuisten lasten paluumuutto haastaa kuitenkin sekä lapset että vanhemmat. Tilanne on uusi ja vaatii sopeutumista sekä pitkää pinnaa jokaiselta.
Kun 22-vuotias Juuso Pylkkänen tuli Helsingistä kotikaupunkiinsa Kokkolaan maaliskuun alkupuolella, hän ei tiennyt lähtevänsä samalla koronaa karkuun.
Idea oli tehdä oli lyhyt piipahdus Kokkola Gospel -tapahtumassa ja sen jälkeen paluu opiskelupaikkakunnalle.
Toisin kävi. Ensin peruttiin gospel-tapahtuma, sitten yliopiston luennot.
– Ajattelin aluksi, että jään tänne viikoksi pyörimään. Turha minun on Helsinkiin lähteä, jos siellä ei ole mitään lähiopetusta. Sitten tilanne alkoi kehittyä korona-viruksen suhteen.
Perhe piti palaverin ja nuori mies päätyi jäämään kotiseudulle.
– Ajattelin, että on parempi jäädä, kun kaveritkin alkoivat valua tänne pikkuhiljaa. Olo on täällä turvallisempi ja ehkä täällä pystyy paremmin tekemään etätöitä ja muuta sellaista.
Pylkkäsen perheessä poikkeusolot näkyvät siten, että kotona ovat Juuson lisäksi perheen isä ja lukion ensimmäistä luokkaa käyvä pikkuveli Elias.
Perheen äiti Anu Pylkkänen on päivisin koululla antamassa lähiopetusta. Perheeseen kuuluu myös jo itsekseen asuva 25-vuotias isoveli.
Suurperheen olemassaolon huomaa melutason kasvussa ja ruoan määrässä.
– Ruokalasku on kasvanut poskettomasti. Otin maanantaina kuvan täydestä jääkaapista ja lähetin sen muutamalle tutulle. He luulivat, että selviämme sillä kuukauden. Sanoin, että perjantaina jääkaappi on tyhjä, Anu Pylkkänen kertoo.
Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa työskentelee Sukupolvien sopu -hankkeessa. Hän muistuttaa, että kotiin maailmalta palaava nuori aikuinen on erilainen ihminen kuin se, joka kotoa joskus muutti.
Samassa kodissa asuvien aikuisten pitäisi kyetä löytämään uudet aikuiset roolit ja aikuisten suhde.
– Se on haaste, mutta myös mahdollisuus. Harvoin on mahdollista olla näin pitkää aikaa yhdessä ja löytää se toinen ihminen uudella lailla, Oulasmaa sanoo.
Tämän hetkisen tiedon mukaan poikkeusoloja kestää 13. huhtikuuta saakka. Yhdessä ollaan siis selvästi pidempään kuin esimerkiksi joulun aikaan, jolloin perheet yleensä kokoontuvat yhteen.
– On aika oleellinen asia, että millaiset tilat ovat, kun muutetaan kolmeksi viikoksi samaan kotiin. Jokaiselle pitäisi löytyä paikka, mihin vetäytyä omaan rauhaan, Oulasmaa sanoo.
Oulasmaa muistuttaa myös, että kenenkään ei pidä ottaa vastuuta toisten viihdyttämisestä tai esimerkiksi kaikista kotitöistä yksin.
– Kenenkään ei tarvitse passata toisia, kaikki osallistuvat arkiaskareisiin. Nuori aikuinen voisi vaikka miettiä, mitä sellaista voisi kotona tehdä, mitä vanhemmat eivät enää voi.
Pylkkäsen perheessä nuoren aikuisen paluu kotiin on sujunut luontevasti. Sopeutumista on auttanut se, että Juuso on asunut kahtena edellisenä kesänä kesätöiden vuoksi kotona.
– Vanhasta muistista sitä lähtee tekemään. Välillä pitää pikkuveljen kanssa tapella, että kumpi tyhjentää tänään tiskikoneen, Juuso Pylkkänen toteaa.
Pylkkäsen perhe jakaa kotityöt niin, että miehet laittavat ruoan päivisin ja äiti iltaisin. Äiti myös pesee "turvallisuussyistä" pyykit ja käy kaupassa.
Pojat lajittelevat pyykit ja huolehtivat, että keittiö on siisti.
Yhdessä kuntoillaan, syödään ja katsotaan iltaisin televisiosta poikkeusaikaan kuuluvia hallituksen tiedotustilaisuuksia sekä keskustellaan. Lautapelejäkin on pelattu.
Juuso Pylkkönen arvostaa kodin säännöllistä rytmiä.
– Yliopiston aikataulut ovat sen verran joustavat, että rytmi karkaa välillä helposti. Kun asuu itsekseen, voi jäädä sänkyyn makoilemaan pidemmäksikin aikaa, kun voi itse jaksottaa päivää, viikkoa tai kuukautta. Ehkä on ihan hyvä, että on rytmi, Juuso Pylkkänen miettii.
Minna Oulasmaa toivoo sekä aikuisilta lapsilta että näiden vanhemmilta hienotunteisuutta suhteessa toisiinsa.
Jokaisella on lupa huolehtia omista rajoistaan.
– Myös vanhempien pitää leikata napanuora ja antaa nuoren olla omanlaisensa. Kunnioitusta ja hienotunteisuutta vaaditaan puolin ja toisin.
Tilanne voi toki tuntua myös haastavalta, kun nuori on jo kertaalleen lähtenyt ja erillistynyt vanhemmistaan. Silloin voi muistaa, että yhdessäasuminen on väliaikaista. Jos perheellä on keskusteluyhteys ja tilaa jokaiselle, selvitään.
– Tämä poikkeustilanne voi tietysti olla kokonaisuudessaan ahdistava. On tärkeätä se, miten sitä käsitellään. Kenenkään niskaan ei kuitenkaan saa kaataa koko kuormaa, Oulasmaa muistuttaa.
Pylkkäsen perhe on seurannut tarkasti Uudenmaan sulkemista. Vaikka yksin asuminen on opiskelijasta mahtavaa, perheen läsnäolo tuntuu nyt tärkeältä.
– On turvallinen olo, kun on ympärillä ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa ajatuksia. Ja sitten ne perusarkijutut, että syödään yhdessä, on ruokaa eikä sitä tarvitse koko ajan itse laittaa. Näitä perusjuttuja, mutta seura on kaikista tärkeintä, Juuso toteaa.
Pojan kotiinpaluu on helpotus myös äidille, joka pitää koko perheensä mielellään lähellään.
– Jos Juuso olisi Helsingissä ja sattuisi sairastumaan, hän olisi siellä yksiössään aivan yksin. Äitinä on levollisempi mieli, kun on nyt täällä, Anu Pylkkänen toteaa.
Suomessa on herättänyt keskustelua Ruotsin koronatoimien linja, jossa ravintolat pidetään auki ja kieltojen sijaan käytetään suosituksia koronaepidemian hillitsemisessä. Toinen ääripää on Espanja, koko maan talous on pysäytetty kahdeksi viikoksi vakavan koronatilanteen takia.
Yle listasi neljä esimerkkiä erilaisista ratkaisuista, joita pienemmät Euroopan maat ovat tehneet koronaepidemian rajoittamiseksi.
1. Alankomaat
Alankomaiden asettamat rajoitukset olivat aluksi löysempiä kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Kaupat ovat saaneet pysyä auki. Alankomaissa pääministeri Mark Rutte sanoi julkisesti luottavansa uskovansa "hallittuun laumasuojaan".
Laumasuojan idea koronaviruksen tapauksessa on, että suuri osa ihmisistä saa viruksen ja sitä myötä väestössä syntyisi vastustuskykyä. Vain riskiryhmiin kuuluvat ihmiset eristetään. Ylen aiemmin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan ole selvää, kuinka suuren osan väestöstä pitäisi sairastaa tauti, jotta laumasuoja syntyy.
Myöhemmin Rutte selvensi Spiegel-lehden artikkelin mukaan, ettei laumasuoja ole hallituksen varsinainen tavoite.
Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruspandemiasta.
Viime maanantaina Alankomaat päätyi kuitenkin tiukentamaan rajoituksia sen jälkeen, kun ihmisiä hakeutui joukoittain viikonloppuna rannoille nauttimaan lämpimästä kevätsäästä. Hallitus kielsi kaikki julkiset kokoontumiset 6.4.–1.6.
Lisäksi kunnat voivat rajata yli kolmen hengen kokoontumisia julkisilla paikoilla sakon uhalla. Koulut, baarit, ravintolat ja kuntosalit on jo aiemmin määrätty suljettaviksi. Suosittuja viikottaisia maataloustuotemarkkinoita saa silti yhä järjestää. Tarvittaessa hallitus kiristää rajoituksia.
Alankomaissa on todettu tähän mennessä 9 762 vahvistettua koronavirustartuntaa ja 639 kuolemantapausta.
2. Sveitsi
Sveitsi on julistanut koronan takia poikkeustilan, joka jatkuu 19. huhtikuuta saakka. Koulut, kahvilat, ravintolat, baarit ja ei-välttämättömät liikkeet on suljettu. Rajatarkastuksia naapurimaiden vastaisilla rajoilla on tiukennettu.
Muutoin Sveitsi harjoittaa "puolittaista eristämistä", jossa korostetaan kansalaisten omaa vastuuta toimien noudattamisesta.
Yli viiden hengen kokoontumiset on kielletty, mutta ulkona saa liikkua vapaasti, kunhan pitää riittävän välimatkan muihin ihmisiin. Ainakin Lausannen ja Geneven kaduilla on mediatietojen mukaan ollut silti hiljaista koronatilanteen aikana.
Sveitsissä hallinto on hajautettu alueellisille hallintoalueille kantoneille. Perjantaina Sveitsin liittohallitus antoi alueviranomaisille valtaa sulkea tai rajoittaa talouden osa-alueita väliaikaisesti, jos se on tarpeen koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Sveitsissä yli 14 000 ihmisen on vahvistettu saaneen COVID-19-tartunnan ja reilut 260 ihmistä on kuollut tautiin.
3. Romania
Romaniassa on julistettu koronavirusepidemian takia poikkeustila. Ihmisten on käsketty pysyä kodeissaan lukuun ottamatta lääkärissä käyntiä, liikunnan harrastamista tai ruokaostoksia.
Armeija on auttanut valvomaan ulkonaliikkumiskieltoa.
Romaniassa on todettu 1 452 vahvistettua koronatartuntaa ja 37 kuolemantapausta. Romanian sairaalat ovat olleet vaikeuksissa, kun niihin on tuotu hoidettavaksi kasvava määrä koronapotilaita. Monilla lääkäreillä on todettu koronatartunta.
Romanian terveysministeri Victor Costache erosi torstaina muttei kertonut erolleen syytä. Eron arvellaan liittyvän koronatilanteen hoitoon.
4. Valko-Venäjä
Valko-Venäjä vetää koronatoimissa täysin omaa linjaansa. Presidentti Aleksandr Lukashenko on vähätellyt koronaviruspandemiaa ja kutsunut sitä "psykoosiksi". Lukashenko on sanonut saunan ja vodkan olevan paras lääke taistelussa virusta vastaan.
Niinpä rajoitustoimia ei ole juurikaan tehty. Ravintolat ovat saaneet pysyä Valko-Venäjällä auki ja jääkiekkoliiga jatkua.
Moscow Times -lehti kertoo Lukashenkon kehottaneen maaseudun ihmisiä tekemään töitä pelloilla ja ajamaan traktoreitaan.
– Siellä traktori ja pelto parantavat kaikki, presidentti sanoi.
Virallisten tietojen mukaan Valko-Venäjällä on todettu 94 vahvistettua koronavirustartuntaa eikä yhtään kuolemantapausta.
Lisää aiheesta:
Juttua korjattu 29.3. kello 12.39: Alankomaissa koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen on kuollut yhteensä 639 ihmistä, ei 93. Lauantaina kerrottiin, että 93 ihmistä oli kuollut yhden vuorokauden aikana.
Yksi Ylä-Savossa koronavirustartunnan saaneista on kuollut viruksen aiheuttamaan sairauteen.
Koronavirukseen menehtynyt henkilö oli iäkäs ja kuului riskiryhmään.
Sunnuntaihin 29.3.2020 klo 11:een mennessä Ylä-Savon alueella on todettu yhteensä yhdeksän koronavirustartuntaa.
Yksi todetuista koronatartunnoista on todettu Iisalmen terveyskeskuksen osastolla.
Osaston henkilökuntaa on altistunut, mutta toistaiseksi heissä ei ole sairastuneita. Iisalmessa lakkauteutaan toimenpideyksikön eli entisen leikkausyksikön toiminta 30.3.2020 alkaen, tällä toimella järjestetään lisää osastopaikkoja.
Osa Ylä-Savossa koronavirustartunnan saaneista on sairaalahoidossa. Valtaosa tartunnan saaneista on eristettyinä kotioloissa ja he voivat Ylä-Savon sairaanhoitopiirin antaman arvion mukaan hyvin.
Kasvomaskin käyttö herättää hämmennystä, koska ammattilaisetkaan eivät ole siitä samaa mieltä.
Aasialaiset koronaviruksen johtavat tutkijat suosittelevat, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkaisivat käyttää maskia koronaviruksen takia.
Aasialaiset ovat perinteisesti suojautuneet kasvomaskilta pandemioissa, kun taas Euroopassa ja Amerikassa suojautuminen on ollut selvästi harvinaisempaa. Koronavirus leviää nyt nopeasti etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Italiassa koronaviruksen uhrimäärä on ylittänyt 10 000:n ja Yhdysvalloissa yli 2 000:n rajan.
Arvostettu amerikkalainen tiedelehti Science haastatteli Kiinan tartuntatautien keskuksen johtajaa George Gaoa. Hän on myös tutkija ja kirjoittanut tiedelehtiin koronaviruksesta.
– Mielestäni suurin virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on, että ihmiset eivät käytä maskia. Virus tarttuu pisaroina ja lähikontaktissa. Pisarat näyttelevät tartunnassa tärkeää roolia. Maskia täytyy käyttää, koska puhuessa suusta tulee aina pisaroita, Gao sanoo haastattelussa.
Gao kertoo, että monilla koronavirus on oireeton tai oireita on vasta tulossa. Jos oireettomat sairastuneet käyttävät maskia, se voi kiinalaisen tutkijan mukaan estää viruksia sairastuttamasta muita.
Gao korostaa haastattelussa myös sitä, että sairastuneet ihmiset pitää eristää, jotta virus saadaan kuriin.
Myös Etelä-Korean johtava COVID-19-asiantuntija, professori Woo-Joo Kim liputtaa maskien puolesta. Hänen mukaansa terveydenhoitoammattilaiset, jotka pitävät maskeja, ovat enemmän turvassa kuin ilman maskeja olevat.
– Emme näe Euroopassa ja Yhdysvalloissa ihmisten pitävän maskeja. Minusta se on outoa, hän sanoo Twitterissä ja Youtubessa leviävällä tekstityllä videolla.
Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa maskin käyttäminen on yleistä.
– Miksi muuten lääkärit pitäisivät maskia? He pitävät sitä, koska maskit ehkäisevät tulehdusta, professori sanoo.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole suositellut koko kansalle maskeja. Sama pidättyväinen linja on ollut Yhdysvalloissa ja jopa Maailman terveysjärjestö WHO:ssa.
Time-lehti kertoo, kuinka Yhdysvalloissa maskin käyttämisestä on tullut jopa sosiaalisesti ei-hyväksyttyä.
Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen Jerome Adams kehotti ihmisiä olemaan ostamatta maskeja. Hänen mukaansa jos ihmiset hamstraavat maskeja, niitä ei riitä terveydenhuoltoon.
Myös WHO kertoo sivuillaan, että terveen ihmisen täytyy käyttää maskia lähinnä, jos hoitaa epäiltyä koronaviruspotilasta.
– Maskit ovat tehokkaita vain, jos käytät niitä ja peset tehokkaasti käsiä, WHO ohjeistaa.
THL:n mukaan suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Maski saattaa suojata muita ihmisiä pysäyttämällä käyttäjänsä aivastaessa tai yskiessä syntyvät pisarat.
Arkielämässä samaa asiaa ajaa THL:n mukaan yskiminen nenäliinaan tai omaan hihaan.
– Maskia asetellessa tulee samalla kosketelleeksi kasvojaan, eli myös kuljettaneeksi taudinaiheuttajia kasvojen alueelle, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi aiemmin.
Ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on olemassa hengityksensuojaimia, mutta ne on THL:n mukaan tarkoitettu ammattikäyttöön ja niitä pitää osata käyttää oikein ja vaihtaa usein.
– Noin yleisesti maskeja ja suojaimia ei voi suositella, jos tarkoitus on vältellä mikrobeja, Salminen kertoi aiemmin.
Monet aasialaiset tutkijat ovat eri mieltä. SARSia tutkinut David Hui sanoo Timesissa, että on maalaisjärkeä käyttää maskia koronaviruksen kaltaisissa pandemioissa, koska tauti leviää pisaratartuntana.
Lopullista tieteellistä vastausta maskikiistaan lännen ja Aasian välillä ei Huin mukaan saada ehkä koskaan. Kunnollinen tieteellinen tutkimus asiasta voisi olla epäeettinen.
– Et voi laittaa satunnaisotannalla ihmisiä käyttämään maskia ja ei käyttämään maskia ja sitten altistaa heidät kaikki virukselle.
Voit keskustella aiheesta 30.3.2020 kello 22. asti.
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Suomi ostaa suuren määrän hengityssuojaimia Kiinasta – "Hinta on korkeampi kuin normaalitilanteessa"
